Hae
Fundamental

Psykologian alan hackathonin voitto!

Kilpailin viime viikonloppuna kolmehenkisen tiimini kanssa Suomessa toista kertaa järjestetyssä psykologian alan hackathonissa, Psyhackissa. Tehtävänämme oli viikonlopun aikana tuottaa kokreettinen ratkaisu yliopistoikäisten terveellisten elämäntapojen ylläpitämisen tukemiseen. Haaste tuntui monella tapaa ajankohtaiselta – eikä vain yliopistoikäisten keskuudessa. Siksi lähdimme pohtimaan miten yliopistoaikana kyettäisiin tukemaan sellaisten kestävien elämäntapojen rakentamista, jotka kulkisivat ihmisen mukana elämänvaiheesta riippumatta.

Suomessa viime vuosina tehtyjen tutkimusten mukaan yliopisto-opiskelijoiden yleiset terveydelliset oireet ja psyykkiset oireet ovat lisääntyneet vuosien 2000 ja 2016 välillä. Muun muassa kolmasosa opiskelijoista kokee runsaasti stressiä ja opiskelijamiehistä hieman yli kolmasosa ja naisista noin viidesosa on ylipainoisia. Lisäksi opiskelijoista valtaosa istuu yli kahdeksan tuntia päivässä (mediaani 10,75 tuntia). Työelämään siirryttäessä istumisen määrä lisääntyy suurella osalla ihmisistä siten, että 60% valveillaoloajasta vietetään joko istuen tai maaten!

ELÄMÄNVAIHEET VAIKUTTAVAT USEIN ELÄMÄNTAPOIHIN

Ainakin omalla kohdallani jokainen elämänvaihe on tuntunut sisältävän omat haasteensa terveellisten elämäntapojen noudattamisen osalta. Yliopistoaikoina kilpaurheilin, jonka koin siinä elämänvaiheessa helpoksi ajankäytön osalta. Opinnot, työt ja treenit pystyi sovittamaan hyvin yhteen suhteellisten vapaiden aikataulujen ansiosta. Kuitenkin opiskelijan taloudellinen tilanne asetti omat rajansa joillekin ruokavalinnoille. Toisaalta tein suuren osan ruoasta itse, joka oli paitsi edullista myös helpotti tietynlaisista ruokavalinnoista kiinnipitämisessä.

Valmistumisessa ja työelämään siirtymisessä minulle itselleni oli aikanaan suurin sopeutumisen paikka vähentyneeseen vapaa-aikaan ja oman ajankäytön määrittämisen vapauden menettämiseen. Tällä alkoi hiljaa hiipien olla vaikutusta elämäntapojeni heikkenemiseen: omien eväiden sijasta siirryin noutamaan lounaani lounasravintoloista (joka tuli myös huomattavasti aiempaa kalliimmaksi!), jouduin puntaroimaan yhä useammin antaako keholle lepoa ajoittain pitkienkin työpäivien päätteeksi vai suunnatako treenille tilanteesta riippumatta. Myös arkiliikuntani koki dramaattisen laskun: yliopistokaupungissa olin liikkunut jalan tai pyörällä joka paikkaan ja yhtäkkiä suuri osa päivistäni kului istumatyötä tehden. Ensimmäistä kertaa elämässäni aloin kärsimään ajoittaisista selkäkivuista ja jo ensimmäisen työvuoden aikana selän liikkuvuuteni heikkeni selkeästi.

TERVEELLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN YLLÄPITÄMINEN VAATII MÄÄRÄTIETOISTA TYÖTÄ

Kun aloin huomaamaan elämäntavoissani tapahtuneita muutoksia, pyrin määrätietoisesti vaikuttamaan näihin joko poistamalla haitalliset tekijät tai vähentämällä niiden vaikutusta. Ostin työhuoneeseeni jumppapallon, joka itseasiassa sekä poisti selkäkivut että edisti keskittymistäni! Sittemmin työtiloihin tuli sähköpöydät ja periaatteeni on ollut pitää pöytä ylhäällä aina töitä tehdessä, koska istumista tulee muuten päivän aikana paljon. Noutolounaista luopuminen on ollut suurin haasteeni, mutta toisaalta näiden osalta olen alusta asti pyrkinyt tekemään suhteellisen järkeviä valintoja. Liikunnassa olen pyrkinyt panostamaan laatuun sekä tasapainottamaan kuormittavia ja palauttavia liikuntalajeja. Liikuntakertani ovat silti huomattavasti vähäisempiä yliopistovuosien kilpaurheiluaikoihin verraten. Myös urheilukello, joka seuraa muun muassa unenlaatuani, stressitasojani, leposyketasojani että päivittäisiä askeliani on auttanut itseäni seuraamaan oman hyvinvointini tilaa ja tarjonnut vahvistusta omille havainnoilleni.

VOITTAVA IDEA TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI

Ymmärrettäen terveelliset elämäntavat eivät toteudu itsestään, vaan vaativat tietoista toimintaa ja halua sekä mahdollisuutta priorisoida terveyttä edistävät teot arjessa korkealle. Pyrimme ottamaan tämän huomioon haastekilpailun ratkaisua pohtiessamme ja päädyimme lopulta integroimaan terveysteot ja näihin sidotut yksilön omiin arvoihin istuvat, sekä henkilöä itseään motivoivat tavoitteet yhdeksi vapaavalintaiseksi opintokokonaisuudeksi. Kokonaisuuden toteutuksen sidoimme puhelinapplikaatioon, joka tukee omien tavoitteiden seurantaa ja itsehavainnoinnin kehittymistä hyvinvoinnin ylläpitämisen osalta. Tällä ratkaisulla saavutimme haastekilpailun jaetun voiton ja saamme pienen apurahan, jonka turvin jatkokehittää ideaamme!

Mielestäni tämänkaltainen haastekilpailu osoittaa hyvin, että psykologinen tietotaito tarjoaa keinoja monenlaisten asioiden ratkaisemiseen, mutta toisaalta myös psykologian ala tarvitsee poikkitieteellistä osaamista, jotta teoriat taipuvat käytäntöön.

 

Oletko huomannut omassa elämässäsi, että elämänvaiheet vaikuttaisivat siihen miten terveellisiin elämäntapoihin pystyy satsaamaan? Tai kehittänyt itsellesi hyviä tapoja ylläpitää terveellisiä elämäntapoja tilanteista riippumatta? 🙂

– Linda –

Miksi on olemassa vain naistenpäivä?

Eilen vietettiin naistenpäivää, joka monelle lienee tänäpäivänä kulminoituvan puolison tai muiden huomionosoituksiin ja naistenpäivän toivotuksiin. Myönnän myös itse saapuneeni töistä kotiin odottaen toiselta jonkinlaista muistamista. Toisaalta kuulin eilen myös keskusteluja siitä, kuinka epätasa-arvoista on että naisille löytyy kalenterista oma merkkipäivänsä, mutta miehille ei.

Tällaisissa keskustelunavauksissa pidän huomionarvoisena YK:n julistaman kansainvälisen naistenpäivän historian mieleenpalauttamista. Naistenpäivän tiivistetty historia löytyy esimerkiksi Suomen YK-liiton sivuilta, jossa tuodaan esille että ensimmäistä kansainvälistä naistenpäivää juhlittiin 1975, jolloin vietettiin myös YK:n kansainvälistä naisten teemavuotta. Kuitenkin jo 1900 -luvun alussa useissa maissa on vietetty kansallisia naistenpäiviä, joissa on juhlittu naisten oikeuksien ja osallistumisvapauksien saavuttamista.

Ensimmäistä kansainvälistä naistenpäivää ja naisten teemavuotta seurasi myös naisten vuosikymmen, jolloin käynnistettiin naisten maailmankonferenssien sarja. Näistä neljännessä hyväksyttiin Pekingin julistus ja toimintaohje, jonka pyrkimys on naisten oikeuksien toteutumisen tiellä olevien esteiden poistaminen. Myös Suomi on sitoutunut näihin tavoitteisiin, kuten myös vuonna 2015 voimaan astuneeseen Istanbulin sopimukseen, jonka tavoite on naisiin kohdistuvan perheväkivallan ehkäiseminen ja poistaminen. Istanbulin sopimus huomioi, että myös miehet ja lapset voivat kohdata perheväkivaltaa.

NAISTENPÄIVÄN TAVOITTEENA SUKUPUOLTEN VÄLISEN TASA-ARVON EDISTÄMINEN

Kansainvälisen naistenpäivän tavoite on siis edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, jotta molemmilla sukupuolilla olisi yhtälaiset oikeudet ja velvollisuudet. On mielestäni ymmärrettävää, että se sukupuoli, jonka kohdalla näissä oikeuksissa on selkeämmin parannettavaa, tulee myös erityisesti nostetuksi esille omalla merkkipäivällään.

Suomessa asiat ovat moniin muihin maihin verraten hyvin. Kuitenkin Suomessa naisen euro on yhä 84 senttiä. Lisäksi Suomen YK-liiton mukaan maassamme 47% kaikista naisista on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa täytettyään 15 vuotta EU:n keskiarvon ollessa 33%. Suomessa myös yli 15-vuotiaista naisista 71% on kokenut seksuaalista häirintää, kun vastaava luku koko EU:n tasolla on 55%.

Koko maailman tasolla naisten asemaan liittyviä epäkohtia on vielä runsaammin. Esimerkiksi:

  • 2015 vuonna 303 000 naista kuoli raskauteen liittyevien tekijöiden johdosta: luku on laskemassa, mutta liian hitaasti
  • 750 miljoonaa naista ja tyttöä ovat menneet naimisiin ennen 18 vuoden ikää
  • Yli 200 miljoonan naisen ja tytön sukupuolielimet on silvottu 30 eri maassa
  • 330 miljoonaa naista ja tyttöä elää äärimmäisessä köyhyydessä: heillä on rahaa käytössään alle 1,6 dollaria per päivä (vrt. äärimmäisen köyhistä naisia on 4,4 miljoonaa enemmän kun miehiä)
  • 18 maassa aviomiehet voivat laillisesti estää heidän vaimonsa työnteon ja 39 maassa tytöillä ja pojilla ei ole samanlaiset perintöoikeudet
  • maailmanlaajuisesti työikäisistä naisista vain 63% on työllistyneitä, kun miehistä 94% on työssäkäyviä

(yllä olevat faktat : Gender equality in the 2030 Agenda for sustainable development 2018)

VUODEN 2019 NAISTENPÄIVÄN TEEMA SUKUPUOLIEN VÄLINEN TASAPAINO

Eilisen juhlapäivän tämänvuotinen teema oli sukupuolien välinen tasapaino. Tämä tasapaino voinee näkyä monella eri tavalla. Esimerkiksi siten, että yhtälailla miehiä kuin naisia olisi edustettuna työelämässä eri tehtävissä ja perheestä kannettava vastuu, sekä kotityöt jakautuisivat tasan molemmille sukupuolille.

Olen monesti todennut, että silloin kun asiat tuntuvat toimivan, ne muuttuvat ikään kuin näkymättömiksi. Monet asiat vetävät herkemmin huomiota puoleensa juuri epäkohtien ja ristiriitojen ilmaantuessa. Mikäli oma elämä rakentuu suojatun, tasapainoisen ja tasa-arvoisen arjen ympärille on ymmärrettävää, että juuri toiselle sukupuolelle suunnattu juhlapäivä voi tuntua turhamaiselta tai lähes täysin kaupallistuneelta.

Kuitenkin omaa elämäntilannetta laajemmin maailmaa peilaten tulevat näkyväksi myös sellaiset tekijät, jotka omalta näkökannaltamme toimivat, mutta ovat suuressa kuvassa säröillä. Siksi on tärkeää, että nämä asiat tulevat esille nostetuksi. Mielestäni on myös yhtalailla tärkeää saada osoittaa arvoa sille, jos omassa elämässä nämä asiat ovat kunnossa. Sillä vaikka suurin työ kohdistuu epäkohtien korjaamiseen, vaatii hyvän ylläpitäminen myös toistuvaa toimintaa.

Toivonkin, nainen, että tulit eilen ja tulet muinakin päivinä kohdatuksi arvostuksella sellaisena kuin olet.

Että voit edetä kohti niitä haaveita ja mahdollisuuksia, joita eniten halajat.

Että saat osaksesi kannustusta, turvaa ja lämpöä.

Mikäli näin ei ole, toivon sinulle rohkeutta pyytää ja hakea apua tilanteeseesi.

 

Linda