Hae
Fundamental

Murra writer’s block

Jokainen, jonka kohdalle on joskus osunut writer’s block, tietänee kuinka suuriin mittasuhteisiin valkoisen paperin kammo voi toisinaan kasvaa. Useimmiten juuri silloin, kun deadlinet ovat kaikista tiukimpia tai kun aikaa kirjoittamiselle löytyisi yllinkyllin, mutta ajatukset eivät ylös kirjattuina tunnu jäsentyvän järkeviksi lauseiksi.

Miten writer’s block kukistetaan silloin, kun se kaikista voimallisimmin iskee? Erityisesti tähän etsin vastauksia jo ennen opintovapaatani. Pahimmissa skenaarioissa kun ajattelin työllisyysrahaston perivän takaisin tukiani, mikäli ennalta osoitetut opintotavoitteet eivät täyttyisi. Kuten edellisessä postauksessa kirjoitin, saavutin lopulta tekemiseeni flow-tilan melko nopeasti. Tästä innostuessani löysin myös nopeasti mahdollisia selittäviä tekijöitä niin flow-tilan syntymiselle kuin writer’s blockin välttämisellekin.

Writer’s block on flow -tilan vastakohta

Siinä missä flow -tilaa kuvataan vaivattomana ajatuksenvirtauksena ja palkitsevana uppoutumisen tunteena erilaisten toimien äärellä, on writer’s block kykenemättömyyttä tarttua toimeen. Vaikka nimi viittaa juuri kirjoittamiseen, toistuu samanlaisen blockin riski oikeastaan monissa painetilanteissa. Näille kun on luonteenomaista, että paineen alla meillä on vain kaksi vaihtoehtoa: toimia tai jättää toimimatta.

Paine- ja stressitilanteet sekoitetaan usein keskenään, vaikka stressitilanteessa stressiä tuottavat joko kooltaan tai määrältään liian suuriksi kasvaneet stressitekijät. Stressin alla ihmisellä on usein useampia toimintavaihtoehtoja ja stressinhallinta perustuu ensisijaisesti stressitekijöiden karsimiseen. Painetilanteessa ensisijainen pyrkimys on saada toiminta aikaiseksi, jolloin stressitekijöiden karsimisen tulisi johtaa painetilanteessa toimimisen mahdollistumiseen. Hyvä stressinhallinta siis edistää paineenhallintaa. Näin ollen writer’s blockin ennaltaehkäisyssäkin painottuu pyrkimys ylläpitää hyvää stressinhallintaa esimerkiksi hyvän ajanhallinnan, priorisoinnin ja kohtuulliselle tasolle asetettujen tavoitteiden turvin.

jumista joustavuuteen – MuRra writer’s block

Tavoitteet nousevat usein yhdeksi selkeimmin luovuuden totaaliblokkiin ajavista tekijöistä. Tällöin olemme todennäköisimmin asettaneet tavoitteemme liian tiukalle tai jumiutuneet niihin ehdottomuuksiin asti. Siksi tavoitteiden asettamisen opetteleminen ehkäisee myös writer’s blockia. (Tästä kirjoitin edellisessä postauksessa.) Juju piilee siinä, että ensin on opeteltava asettamaan riittävän selkeä ja konkreettinen tavoite. Sitten päästäämään tavoitteestaan irti, jotta voi suunnata huomionsa itse toimintaan.

Kuvittele esimerkiksi kilpajuoksija, jonka tavoitteena on voittaa kultamitali seuraavista kilpailuistaan. Hän on hyvässä kunnossa, valmistautuu hyvin ja pitää tavoitteen kirkkaana mielessään. Lähtöviivalla ja suorituksen aikana mielessä on vain tuo yksi tavoite – mutta maaliin saapuukin ensimmäisenä joku toinen. Juoksija kun saa kultamitalin juostessaan ensimmäisenä maaliin, mutta ei saavu ensimmäisenä maaliin ajattelemalla kultamitalia. Siksi suoritushetken tavoitteiden tulisi sitoutua itse suoritusta edistäviin tekijöihin.

Sama pätee kirjoittamiseen. Tavoitteet, kuten: ”kirjoitan tänään kokonaisen postauksen” tai ”kirjoitan viikossa johdannon opinnäytetyöhöni”, eivät vielä takaa itse toimintaa. Ne kuitenkin osoittavat toiminnan suunnan. Ensimmäinen ja tärkein vaihe on aloittaminen.

Aloita niin monta kertaa kuin on tarPeen

Valkoisen paperin kammo on voimissaan niin kauan kuin paperi on valkoinen. Mitä suuremmalta writer’s block tuntuu sen tärkeämpää on uskaltaa hetkellisesti luopua muiden tavoitteiden ajattelemisesta ja keskittyä vain aloittamiseen. Oli kyse kuinka paineisesta tilanteesta tahansa. Usein aloittaminen tuntuu hankalalta, koska koemme epäonnistuvamme, jos emme juuri sillä hetkellä saavuta ensisijaista tavoitettamme. Ilman aloittamista emme kuitenkaan saa edes mahdollisuutta saavuttaa tuota tavoitetta!

Aloittamisen tukena voi kokeilla esimerkiksi seuraavaa:

  • Kirjoita yksi A4 pelkkää ajatuksenvirtaa – tavoite on vain saada paperille jotain
  • Jos ajatus ei virtaa alkuunkaan, ota ja kopioi A4 verran jotain jo aiemmin kirjoittamaasi

Aloita eri aikoihin ja etsi nIiStä itsellesi sopivin

Michiganin yliopistossa vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen mukaan myös luovuudellamme on oma sisäinen kellonsa. Yllättäen tämä kello käy eri tahtiin kuin luontainen vuorokausirytmimme. Tutkimus siis ehdottaa, että aamuihmisten kannattaa keskittää aamuisin energiansa tarkkuutta ja rationaalisuutta vaativiin asioihin ja suunnata luovien asioiden äärelle ilta-aikaan. Iltavirkuille ohje on päinvastainen. Yksittäinen tutkimus ei koskaan kerro koko totuutta, mutta omalla kohdallani olen pohtinut tämän paikkaansa pitävyyttä paljonkin. Olen nimittäin todella illanvirkku ja kokenut suuren eron keskittymisessä nyt opintovapaan aikaan, kun pääsen kirjoittamiseen kiinni aamusta alkaen. Suosittelen siis ainakin kokeilemaan, kuinka eri vuorokauden ajat vaikuttavat writer’s blockin murtamiseen!

Jaottele myös innostus kohtuulLisiin kerta-annoksiin

Flow -tilaan ajautunut saattaa uppoutua tekemisiin niin, että unohtaa tarpeelliset tauot. Tällöin jää usein myös syöminen ja juominen. Riittävän suuri verensokerin lasku voi seisauttaa flow -tilan tyystin. Toisaalta saatamme pyrkiä ylikeskittymään myös silloin, kun se ei tunnu lainkaan luontevalta. Tällöin mieli harhailee herkästi, eikä tilannetta korjaa tavoitteiden tiukentaminen. Siksi paras lääke sekä yli- että alikeskittymiseen on kohtuus.

Loistava keino tähän on ottaa tueksi pomodoro -tekniikka:

  • aseta itsellesi aikatavoite keskittymiselle – tavoitteen tulee olla aikavälillä 25-45min. Jos keskittyminen takkuaa, voi aika olla alkuun tätä lyhyempi, mutta ei pidempi. Ihmisen tarkkaavuuden säätelykyvyn rajat määrittävät ylärajan keskittymiskapasiteetille!
  • määritä taukoaika, jonka vietät jokaisen keskittymisjakson välissä. Tauko voi olla pituudeltaan 5-15min. Älä vietä taukoa (ainakaan kokonaisuudessaan) sosiaalisessa mediassa.
  • jatka keskittymis- ja taukojaksojen vaihtelua haluamasi aika. Pystymme keskittymään oikein tehokkaasti päivän aikana n. 5-6h, joten älä aseta kokonaisaikaa tätä pidemmäksi.

Voisiko näistä keinoista olla hyötyä sinulle?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *