Hae
Fundamental

Terveyden mittaaminen: mitä itse mittaan ja miksi?

Monelle on arkipäiväistynyt jonkinlainen oman terveyden mittaaminen ja hyvinvoinnin seuraaminen puhelimeen ladattavien applikaatioiden, urheilukellojen, terveyssormusten tai muiden laitteiden avulla. Olen myös itse jo pidemmän aikaa seurannut minulle tärkeitä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osa-alueita erilaisin laittein ja sovelluksin itsehavainnointini tueksi. Tämä postaus keskittyy omien kokemuksieni jakamiseen, eikä toimi suorana suosituksena juuri näiden mittarien käyttöön. Toivon, että saat tästä kuitenkin itsellesi ajateltavaa 🙂

Miksi mittaan terveyttäni?

Terveyden mittaaminen toimii minulla itsehavainnoinin tukena. Monesti ihmisen yllättää, mistä kaikkialta palautumistarvetta lisäävää arjen kuormitusta kertyy. Emme välttämättä laske rasitteiksi sellaisia kuormitustekijöitä, jotka ovat välttämätön osa arkea tai jotka koemme mieleisiksi. Esimerkiksi ylirasittuminen saattaa yllättää liikkujan tai urheilijan, joka harrastaa liikuntaa työ ja perhe-elämän lomassa, eikä näin ollen koe tekevänsä liikuntasuorituksiaan lainkaan ”täysiä” tai liiaksi. Kuitenkaan kehomme ei pysty erottelemaan kuormituksen lähteitä, jolloin kaikki arkiaktiviteetit kuluttavat voimavarapankkiamme ja vaativat tasapainottavia toimia. Jos elämäntilanne on tiukka ja esimerkiksi yöunet jäävät suositeltua vähemmälle, voi ihminen sopeutua toimimaan univajeessa, mutta keho reagoi unenpuutteeseen silti.

Telomeerit – mitä ne ovat ja miten ne liittyvät terveyden mittaamiseeni?

Univaje ja muu kehon rasitus näkyy esimerkiksi telomeereissä, jotka ennustavat suoraan soluilla jäljellä olevaa tervettä elinaikaa ja ovat yhteydessä kehon vanhenemiseen. Telomeerit ovat kromosomien vapaita päitä suojaavia rakenteita, jotka koostuvat toistuvista dna-ketjuista. Niitä voisi verrata esimerkiksi kengännauhoissa oleviin päihin, jotka estävät kengannauhaa rispaantumasta. Jos pää vaurioituu, alkaa kengännauha rispaantua ja sen käyttöikä lyhenee. Samoin käy soluillemme! Esimerkiksi on tutkittu, että vauva- ja pikkulapsiaika lyhentää merkittävästikin äidin telomeerejä, eli vauvavuosi todella vanhentaa. Onneksi rispaantuneita kengännauhoja voi korjata, kun vaurion huomaa ajoissa. Sama koskee telomeerejä – niiden pituus sekä lyhenee että kasvaa sen mukaan miten käytöksellämme tuemme tai heikennämme hyvinvointiamme. Kuitenkaan emme telomeereistämme huolehtimalla pysty estämään vanhentumista, voimme vain vaikuttaa sen nopeuteen. Telomeerit selittävät siis osin sen, miksi eri ihmiset näyttävät vanhenevan eri tahtisesti.

Telomeerejä lyhentää muun muassa stressi, liikkumattomuus, lihavuus, koholla oleva insuliini, tupakointi, alkoholin käyttö ja liian vähäinen d-vitamiinin saanti. Telomeereihin vaikuttaa suotuisasti edeltävien tekijöiden vastakohtaiset toimet ja etenkin aerobinen liikunta. Kiinnostuin itse telomeereistä parisen vuotta sitten saatuani isältäni lahjaksi näihin liittyvän kirjan (The Telomere Effect: A revolutionary approach to living younger, healthier, longer), jonka on kirjoittanut telomeeritutkimuksistaan Nobel -palkinnonkin voittanut Elizabeth Blacburn yhdessä psykologi Elissa Epel’n kanssa. 

Vaikka terveyden mittaaminen oli minulle tuttua jo ennen kirjan lukemista, sai terveyden mittaaminen kohdallani kimmokkeen telomeereihin tutustumisesta. Halusin selvittää, kuinka yhteneviä omat kokemukseni olivat terveysdataan. Kuitenkaan itse kirja ei terveyden mittaamiseen suoraan ohjaa.

Uni ja palautuminen, sekä hormonitoiminta seurannassa

Ensimmäisenä ja keskeisimpänä seurattavana hyvinvoinnin osa-alueena pidin unensaantiani ja palautumistani. Hankin itselleni älykellon, johon yhdistettävän puhelinapplikaation kautta olen seurannut suuntaa-antavasti keskimääräistä unensaantiani, uni-valverytmini säännöllisyyttä ja kuormitustasojani.

Toinen hyvin keskeinen seurattava osa-alue, josta mielestäni jokainen nainen hyötyy, on oman hormonikierron tunteminen. Tähän sain ensimmäisen kerran kannustusta vuosi sitten gynekologilta, joka vihjasi että kolmenkymmenen korvilla omaa hormonitoimintaansa kannattaa seurata jo mahdollista tulevaa perheellistymistä ajatellen. Myöhemmin keskustelin vielä neurologin kanssa migreenin ja hormonitoiminnan yhteydestä. Hän kertoi, että monella naisella hormonitoiminnan vaikutus on suurinta 30 -vuotiaana ja jälleen n. 45 -vuotiaana. Hankinkin tuolloin ehkäisytietokoneen tarkoituksenani oppia tuntemaan hormonitoimintaani paremmin. En kuitenkaan toistaiseksi ole ottanut sitä lainkaan käyttöön, sillä löysin monia puhelinapplikaatioita, joilla kiertoaan voi yhtälailla (mutta vaivattomammin) seurata. En siis käytä näistä kumpaakaan ehkäisyyn, enkä etenkään pelkkää puhelinapplikaatiota tähän tarkoitukseen kenellekään suosittele.

Hormonitoiminnan vaihteluiden (ts. kuukautiskierron) seuraamisesta olen kuitenkin kokenut olleen suurta hyötyä itselleni. Minulla käytössä olevaan Flo -applikaatioon saa kirjattua laajasti mielialojaan, tekemisiään ja kehon tuntemuksia ja oireita, joista kertyy kuukausien varrella dataa, josta olen itse pystynyt varsin helposti yhdistämään kierron eri vaiheita niin migreeniin, uneen, mielialaoihin kuin muihinkin tekijöihin. Samalla olen pystynyt konkreettisesti havainnoimaan esimerkiksi stressin vaikutusta kiertoon. Mikäli tällaiset applikaatiot eivät ole vielä sinulle tuttuja, suosittelen ainakin kokeilemaan!

Voiko terdeyden mittaaminen olla haitallista?

Kuten olen postauksessa tuonut esiin, käytän terveyden mittaamista itsehavainnoinnin tukena – siis nähdäkseni kuinka terveysdata tukee tai haastaa omaa kokemustani siitä, miten milloinkin voin. Jos kipuilee kehonkuvansa kanssa tai itsetuntemus on hauras, voi mittaamisesta tulla pakko tai mittaaminen estää entisestään itsensä äärelle pysähtymisen. Siksi suosittelen, että terveyden mittaaminen kulkisi jollain tapaa käsi kädessä oman itsetuntemuksen ja -havainnoinnin kehittämisen kanssa. Mittarit kun tarjoavat vastauksia siihen, mitä kehossa tapahtuu tai kuinka paljon. Enemmän toimintamahdollisuuksia tarjoaa kuitenkin tieto siitä, miksi jotain tapahtuu. Tämän saavuttamiseen tarvitaan aina myös omaa pohdintaa.

Onko sinulla joitakin terveysapplikaatioita käytössä, jotka olet kokenut itsellesi hyödyllisiksi? Mitä ja miksi?

 

LUE MYÖS: Jos panostat tänä vuonna vain yhteen asiaan, panosta uneen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *