Hae
Fundamental

Google-diagnoosit: huuhaata vai terveydenhuollon nykypäivää?

Oletko yksi niistä, joille Google-diagnoosit ovat joskus olleet ensisijainen keino lähestyä omia terveyshuoliaan? Joka on joskus löytänyt itsensä käynnistämässä Google-haun sanoin: ”päänsärky ohimolla”, ”vasemman käden puutumisoireet” tai ”pistävä tunne kyljessä”? Minä ainakin olen. Itseasiassa, jos marraskuun Google-hakujani selaa, huomaa nopeasti että keskiössä olivat nimenomaan kymmenet Google-diagnoosit, jonka taustalta paistoi varmasti sen hetkisestä epävarmuudesta ja hädästäni kertova tiedonjano.

Terveys kun huolettaa ajoittain kaikkia meistä ja epävarmuutta on inhimillistä tyynnyttää tietoon tukeutuen. Kuitenkin haetun tiedon paikkaansapitävyys ja ymmärrettävyys voivat ohjata paljonkin sitä, miten terveyshuoliimme suhtaudumme. En myöskään liene ainoa, jonka omat Google-diagnoosit ovat saaneet vakuuttuneeksi peruuttamattoman karusta kohtalosta, mutta todellisuus onkin osoittautunut moninverroin armollisemmaksi? Toisaalta usein olen osannut hakeutua oikeaan aikaan oikeanlaisen avun piiriin juuri Googlen ansiosta.

Huuhaata vai terveydenhuollon nykypäivää?

Kun internetiin tukeudutaan terveyshuolien ratkomisessa, on kiistattomia riskejä olemassa. Tutkittua ja todennettua tietoa voi olla vaikea erottaa vääristävistä, mutta vakuuttavista lähteistä. Osaltaan väitän tähän vaikuttavan sen, että tieteellinen tieto ei vielä ole löytänyt itseään riittävän lähelle ihmisten arkea tai taivu kielelle, jonka ilmaisut kenen tahansa olisi mahdollista omaksua. Kuitenkin terveydenhuollon ala edistyy tässä jatkuvasti ja jo paljon on olemassa sellaisia lähteitä, joista tietoa on mahdollista löytää helposti ja ymmärrettävästi. Siksi omissa Google-hauissani painotan virallisten terveydenhuollon toimijoiden tarjoamaa tietoa. Näistä nostaisin erityisesti esille seuraavat tietolähteet:

TERVEYSKIRJASTO

Terveyskirjaston tarjoama tieto perustuu suomalaisen lääkäriseura Duodecimin kansallisiin hoitosuosituksiin ja Kustannus Oy Duodecimin julkaisemiin lääkärien käsikirjoihin. Sisällöt päivittyvät ja kehittyvät jatkuvasti.

TERVEYSKYLÄ

Terveyskylä on yliopistollisten sairaaloiden asiantuntijoiden ja potilaiden yhdessä kehittämä erikoissairaanhoidon verkkopalvelu. Terveyskylästä löytyy erilaisia taloja, joiden alle on koottu kunkin erikseen kunkin terveydenhuollon alan tai osa-alueen alle kuuluvaa tietoa, tukea ja muuta materiaalia kenen tahansa käyttöön ja erikseen vielä ammattilaisille. Esimerkiksi mielenterveystalon alta löytyy monia omahoito-ohjelmia yleisimpiin mielenterveydenhäiriöihin ja psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin.

 

Huuhaan ja luotettavan tiedon välisessä rajanvedossa usein keskeisintä on tarkistaa missä tieto on julkaistu ja milloin se on julkaistu. Jos tieto lupaa suuria tai vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se usein myös sitä on. Hyvänä tiedon erottelun vähimmäiskriteerinä olen pitänyt esimerkiksi sitä, että terveysaiheinen tieto on usein toteavaa, ei itseään markkinoivaa.

Miksi terveyshuoliin ylipäätään haetaan tietoa netistä ja muusta mediasta?

Väitän, että Google-diagnoosit eivät ole suinkaan ainoa syy, miksi moni tukeutuu terveyshuolissaan nettihakuihin. Sen lisäksi, että erilaisiin oireisiin ja huoliin kaivataan tietoa ja ratkaisuja, kaipaa moni myös vertaistukea. Tähän väitän blogien, netin keskustelupalstojen ja sosiaalisen median kykenevän toisinaan vastaamaan parhaiten. Myös omassa tilanteessani tein tietoisesti hakuja virallisten tietolähteiden ulkopuolelta. Kaipasin samastumispintaa, jota pelkkä tilanteestani tietoiseksi tuleminen tai virallisten diagnoosien saaminen ei tarjonnut.

Yleisellä tasolla liikkuva ja virallisista lähteistä saatu tieto kuitenkin tuntuu usein kilpailevan yksilöllisen ja kokemuspohjaisen tiedon kanssa. Joskus samassa tietolähteessä sekoittuu sekä faktaa että fiktiota. Joskus taas luottamusta herättää eniten se, joka tuntuu helpoiten omaksuttavalta ja tavoittaa meissä jotain henkilökohtaisesti. Siksi huuhaan suodattaminen terveystiedosta on usein hankalaa. Lähdekritiikin lisäksi on tärkeää olla tietoinen siitä miksi ja mihin tarkoitukseen on itse tietoa hakemassa.

Google-diagnoosit: kenelle niistä on haittaa? Entä hyötyä?

Itsensä Google-diagnosointi ja terveyshuolissa nettiin tukeutuminen ei automaattisesti vie ojasta allikkoon, toisaalta se harvoin toimii myöskään varsinaisena rakaisuna huoliin. Usein se on ensimmäisiä askelia kohti oman tilanteen tarkempia selvittelyjä tai täydentää terveydenhuollon ammattilaisilta saatua tietoa. Ammattilaiset saattavat myös ohjata potilaitaan netin virallisten tietolähteiden pariin tai suljetuille potilasfoorumeille.

Jos tunnistaa olevansa taipuvainen murehtimaan tai katastrofoimaan asioita, voivat omatoimiset Google-diagnoosit lisätä terveyshuolia ja muodostua osaksi koko ongelmaa. Esimerkiksi moni kehon normaali toiminto voi nettiselailulla tulla tulkituksi vakaviinkin sairauksiin viittaaviin oireisiin.

Terveyshuolet myös lähtevät herkästi trendaamaan. Kun tunnettu henkilö kohtaa jonkin terveysongelman ja tästä kirjoitetaan mediassa, saa se toisinaan aikaan terveydenhuollon vastaanotoilla suman potilaista, jotka tunnistavat itsessään samanlaisia oireita. Tällöin hoidon piiriin saatetaan saada myös sellaisia, joilta oireisiin tarttuminen muuten jäisi, mutta myös niitä joilla huoli omasta terveydestä korostuu, kun tietoisuus erilaisista oireista ja sairauksista lisääntyy. Uskon terveydellisen tiedon popularisointiin, mutta samalla painotan myös vastuulliseen ja faktapohjaiseen tiedottamiseen pyrkimistä.

Kun terveyshuolia ei pyritä ratkaisemaan Google-diagnooseilla ja tiedonhaku ohjaa ammattilaisen pakeille, voi kyse olla parhaillaan hyvin muuta terveydenhuollon kokonaisuutta täydentävästä tiedosta ja tuesta. Tietoisuuden lisääntyminen on siis toisaalta hyvästä, mutta tieto voi myös lisätä tarpeetonta tuskaa.

Edellinen kirjoitukseni: Kuinka selvitä yli kaamoksen?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *