Hae
Fundamental

Häät ulkomailla

Meillä on häät ulkomailla kahden ja puolen kuukauden päästä. Tässä vaiheessa häävalmistelut ovakin aikalailla päivittäin läsnä. Lähes joka ilta olen noutanut ympäri kaupunkia Facebookin hääkirpputoreilta löytämiäni hääkoristeita, sekä selaillut Pinterestiä ja muita inspiraatiosivustoja. Olenpa jo ehtinyt omistaa kaksi häämekkoa ja myydä näistä toisen eteenpäin. Olen todella yllättänyt itseni moneen kertaan tällä häähössötyksen määrällä. Kaiken häähulinan keskellä olenkin koittanut tehdä rajanvetoa turhan ja tärkeän väälimaastolle.

Mikä lopulta tekee hääpäivästä unohtumattoman?

Minkä vieraat – ja ennen kaikkea, minkä itse – tuosta yhdestä päivästä jälkeenpäin todella muistaa?

Kun aikanaan häitä lähdimme suunnittelemaan, oli toiveeni karata kahdestaan naimisiin jossain kaukaisessa matkakohteessa. Häät ulkomailla olivatkin lopulta kompromissi minun ja mieheni häätoiveista. Kohdemaa ja hääpaikka oli helppo valita, sillä toinen vanhemmistani asuu Barcelonassa, jonka läheisyydessä häitämme vietetään.

käytännön järjestelyt

Kun teimme lopullisen päätöksen viettää häät ulkomailla, aloin etsimään netistä tietoa erilaisiin käytännön asioihin liittyvistä tekijöistä, jotka hääsuunnittelussa olisi hyvä huomioida. Haastattelimme myös joitakin paikallisia hääsuunnittelijoita. Tulimme lopulta siihen tulokseen, että vanhempani tarjoamalla tuella saamme järjestelyt hoidettua Suomesta käsin – ja näin säästettyä huomattavan summan kuluissa. Monelle häät ulkomailla saattavat herättää mielikuvan hulppeasta hääbudjetista. Yksi syy kohteemme valintaan oli kuitenkin kuluissa säästäminen. Tässä vaiheessa voin kuitenkin jo todeta, että hääbudjettimme tulee kokonaisuudessaan olemaan hyvin samaa luokkaa mitä se olisi ollut Suomessa. Joitakin asioita saamme huomattavasti Suomea halvemmalla, mutta sitten taas joistakin joudumme maksamaan jonkin verran enemmän. Olen myös kevään mittaan vieraillut hääpaikallamme jo kahdesti, joten matkakuluja tulee järjestelyiden osalta jonkin verran.

Osan palveluista halusin varta vasten saada Suomesta, vaikka kohdemaasta ne olisi todennäköisesti saanut halvemmalla. Tämän vuoksi hääkoneeseemme lastataan myös muun muassa pappi, kampaaja-maskeeraaja ja valokuvaaja. Uskon, että tällä on ainakin omalta osaltani suuri merkitys hääpäivän sujuvuuden ja stressittömyyden kannalta. Näin kulttuurierot ja mahdolliset kielimuurit eivät ainakaan tuo yllätyksiä seremonian kulkuun tai häälookiin.

vieraiden huomioiminen

Häät ulkomailla vaativat ylimääräisiä järjestelyjä myös häävierailta. Tämän vuoksi lähetimme kutsut vieraille heti vuoden alussa. Valitsimme myös häiden ajankohdan sen mukaan, että se olisi riittävästi matkustussesongin ulkopuolella. Näin vieraiden lento- ja majoituskulut pysyvät kohtuullisina. Toinen tärkeä tekijä häiden ajankohdan valinnassa oli sää – halusimme, että ilmasto olisi häiden aikaan vielä miellyttävän lämmin ja sateen todennäköisyydet vähäisiä. Näin ollen ajankohdat rajautuivat huhti- ja lokakuuhun. Näistä jälkimmäiseen kallistuimme lopulta siksi, että ainakin itse otan mieluummin pienen irtioton arjesta kesän jälkeen kuin kesää kohti mentäessä. Toivoinkin, että ajankohta tarjoaisi vieraillemme ennen kaikkea mahdollisuuden lähteä juhliin, mutta myös pienen katkon Suomen syyssateisiin.

kahden maan hääperinteiden yhdistäminen

Vaikka kumpikaan meistä ei ole kotoisin Espanjasta, haluamme myös kohdemaan näkyvän hääpäivämme kulussa. Ruoka- ja juomavalintojen osalta tämä on ollut helppo toteuttaa. Myös päivän aikana soitettavassa musiikissa espanjalaisuutta on helppo tuoda esille. Häät ulkomailla eivät meille kuitenkaan automaattisesti tarkoita kotimaan perinteistä luopumista tai paikallisten korostamista liiaksi. Ylipäätään ei ole sellaisia hääperinteitä, joita pitäisin ehdottoman tärkeinä. Uskon, että ohjelma muotoutuu pitkälti oman näköiseksemme riippumatta siitä missä juhlat pidetään. Näin lienee jokaisen hääparin kohdalla.

Häät ulkomailla tarjoavat osaltaan myös mahdollisuuden sellaisten hääohjelmien tai tarjottavien toteuttamiseen, joita kotimaassa ei osaisi edes ajatella. Kun kesäkuun alussa vierailin hääpaikallamme heidän järjestämässän Bridal Day’ssa oli esillä muun muassa mahdollisuus juusto-, kinkku- ja osteribaariin. Tällaisia suomalaisissa häissä ei ainakaan omalla kohdallani ole tullut vastaan. Aluksi ajattelin, että meidän häihin on pakko saada juustobaari. Syötyäni täyden kartiollisen juustoa ja hunajaa totesin, että ainakaan minulle juusto ei toimi ruokana, jota napostelisin kuin popcornia. Moni alkuun hieno ja erilainen idea karahti siis nopeasti siihen, että käytännössä ne osoittautuivat meille toimimattomiksi. Tällaisesta liian karsimisesta myös hääbudjetti kiittää!

ulkomaan häiden huonot puolet

Häät ulkomailla voivat kuulostaa monen korvaan erityisen romantiikan täyteisiltä ja toki niihin oma erilainen tunnelmansa sisältyy. Muistan silti alkuun myös tuskailleeni valintamme kanssa. Eihän yli sadan hengen ulkomaille kokoaminen ole varsinaisesti mikään ekoteko. Kuitenkin esimerkiksi lentomatkustamisen päästöjen kompensointiin on olemassa nykyään hyvin vaihtoehtoja. Paljon matkustavana minulla nämä pohdinnat oman elämäntavan ja sen ympäristövaikutuksien tasapainottamisesta ovat olleet muutenkin mielessä. Hääkoristeita olen ostanut lähinnä käytettyinä. Osin siksi, että nykyään mieleisiä ja hyväkuntoisia koristeita on helppo löytää kertaalleen käytettyinä. Osin siksi, että tällä on myös mahdollista vaikuttaa hääkuluihin ja edes hieman himmata häiden ympäristövaikutuksia.

Alkuun olimme myös huolissamme karsiiko häiden sijainti paljonkin vieraita. Iloksemme (ja toki mahdollisimman vierasystävällisillä järjestelyillä) lähes kaikki kutsutut ovat saapumassa häihimme! Häät ulkomailla ja näihin liittyvät vieraille koituvat ylimääräiset järjestelyt ovat saaneet minut erityisen lämpimästi kokemaan, että jokainen häihimme saapuva todella haluaa olla paikalla tärkeässä päivässämme.

Oma hääpäivämme tulee todennäköisesti vielä paljonkin hakemaan muotoaan jäljellä olevien kuukausien aikana. Kuitenkin jo tässä kohtaa koen, että olemme paljolti plussan puolella valintojemme ja järjestelyjen osalta.

Minkälaiset tekijät sinulle ovat tehneet juhlan, niissä häissä, joissa olet ollut osallisena?

(Löytyykö vertaistukea muista kaukohäitä suunnittelevista?)

– Linda –

Lue myös: Onko häävieraslista ihmissuhdepuntari?

LOMA – miksi, milloin, kenelle ja miten?

Jos psykologit ovat kesäaikaan jonkin aiheen tiimoilta erityisesti esillä mediassa, niin antamassa asiantuntijalausuntoja keinoista laskeutua lomalle, lomailla mahdollisimman palauttavalla tavalla ja lopulta päättää loma niin, että sen hyvinvointia ylläpitävät vaikutukset säilyisivät mahdollisimman pitkälle syksyyn.

Viimeaikoina lomat ovat puhututtaneet mediassa myös muutoin. On ollut iltapäivälehtien kirjoituksia siitä, kuinka monella työntekijällä yhtäjaksoisen lomanvieton mahdollisuus jää alle neljään viikkoon, sekä asiaa yrittäjien ja työntekijöiden lomien välisistä eroista. Viimeisimpänä mediassa on kiertänyt laajalti Suomen Ylioppilaskuntien liiton (SYL) kannanotosta käynnistynyt keskustelu, joka näyttää nyt kulminoituneen sen kysymyksen ympärille kenellä on oikeus lomaan.

LOMAA TARVITSEVAT KAIKKI, MUTTA LOMA EI TAKAA PALAUTUMISTA

Väitän, että lomien merkitys yleisesti on korostunut poikkeuksetta eri elämän aloille ulottuvassa kiihtyvässä elämänrytmissä. Tälle kaiken kattavalle elämänrytmin kiihtymiselle on määritetty jopa oma käsitteensä – intensifikaatio. Pidän tätä melko kuvaavana.

Riippumatta siitä minkälaisessa elämänvaiheessa tai –tilanteessa on, palautumisen ja palauttavan lomailun opettelu näyttäytyy monelle tarpeellisena. Pelkästään loma kun ei itsessään vielä takaa riittävää palautumista (huomioiden, että loman puute tekee silti pidemmällä aikavälillä lähes varman palautumisvajeen). Sillä miten, missä ja milloin lomailemme on tutkitusti vaikutusta siihen, millaisia hyvinvointivaikutuksia lomalla meihin on. Esimerkiksi loman myönteiset vaikutukset lisääntyvät hieman reilun viikon ajan lomalle jäämisestä, mutta katoavat keskimäärin kahdessa viikossa loman loputtua!

KAUAS LÄHTEVÄLLE KAUASKANTOISEMMAT LOMAVAIKUTUKSET?

Koska loman palauttava vaikutus on osoitettu suhteellisen lyhytkestoiseksi, ei loman pituus ensisijaisesti ratkaise sen myönteisiä vaikutuksia. Käytettävissä olevia lomapäiviä ja -viikkoja suositellaankin mahdollisuuksien mukaan jakamaan useampaan pieneen pätkään. Lyhytkin lomapätkä voi olla vaikutuksiltaan yllättävän palauttava, jos se mahdollistaa riittävän arjesta irtaantumisen.

Usein psykologinen irrottautuminen – eli ajatuksien ja tunteen tasolla vapaalle vaihteelle siirtyminen – vaatii myös konkreettista arkiympäristöstä irrottautumista. Miksi näin? Mielessämme käy päivittäin yli 50 000 ajatusta ja ajatuksemme ovat luonteeltaan melko itseään toistavia. Suurin osa niistä ajatuksista, joita käymme läpi tänään, ovat todennäköisimmin nousseet mieleemme myös eilen ja edellisviikolla! Myös arjessamme toistuvat usein pitkälti samat paikat ja puuhat. Kuljemme töihin kutakuinkin samoja reittejä, ostamme ruokamme pääosin samoista supermarketeista ja arki-iltamme menevät todennäköisimmin pitkälti toistuvien aktiviteettien parissa. Samat, toistuvat ympäristöt myös osaltaan ruokkivat itseään toistavia ajatuksia. Osa paikoista nostattaa mieleemme muiston tai ajatuksia, joita olemme ko. ympäristössä aiemminkin kohdanneet. Tällöin tähän liittyvät ajatukset (ja tunteet) lisääntyvät.

Voi siis olla vaikea lomailla arkisessa ympäristössään ilman arkisia ajatuksiaan. Mitä stressaavampaa arki on ennen loman alkua ollut, sen todennäköisemmin arkiajatuksistaankin haluaa loman alkaessa hetken huilin. Jo päivän-parin irrottautuminen heti loman alussa voi auttaa ajatuksien uudelleen suuntaamisessa. Monelle ideaalivaihtoehto on suunnata loman alettua ulkomaille. Joskus riittävän kaukainen löytyy kuitenkin yllättävän läheltä. Kannattaakin pohtia, minkälainen ympäristö on itselle riittävän irti omasta arjesta, mutta kuitenkin helposti saavutettavissa.

PALAUTTAVAN LOMAN MAHDOLLISTUMINEN KITEYTYY NELJÄÄN KULMAKIVEEN

Psykologisen irrottautumisen lisäksi palauttava loma vaatii mahdollisuuden rentoutumiseen, sekä jonkinlaisen kokemuksen taidonhallinnasta ja kontrollista.  Moni voisi ajatella, että viimeinen asia mitä lomalta haluaa, on kontrolloida asioita, etenkin jos arki on kovinkin tarkkaan rytmitettyä. Lomaa edistävä kontrolli tarkoittaa kuitenkin ennen kaikkea mahdollisuutta valita vapaasti mitä, missä ja milloin tekee (tai jättää tekemättä) ja kenen seurassa lomapäivänsä viettää. Itse valittujen, mieluisten aktiviteettien äärellä rentoutumisen tunteenkin usein saavuttaa kuin itsestään. Kehon ja mielen rentoutumiseen voi tietoisesti pyrkiä erilaisten rentoutusharjoitusten avulla tai panostamalla lomapuuhiin, joilla tietää olevan palauttavia vaikutuksia. Loistavina esimerkkeinä näistä ovat muun muassa luonnossa liikkuminen ja saunominen -mökkisaunassa, jos mahdollista! Onnistunut rentoutumishetki ilmenee positiivisten tunteiden viriämisenä ja kehon rauhoittumisena. Taidonhallinnalla taas tarkoitetaan mahdollisuutta hyödyntää sellaisia taitoja vahvuuksia, joita itsellä on, mutta jotka poikkeavat työssä tai opiskeluissa käytetyistä taidoista.

Oikeastaan kaikki palauttavaa lomailua tukevat tekijät kiteytyvät siis myös mahdollisuuteen saada riittävästi vaihtelua loma-ajan ja arjen välille.

Vaikka on olemassa melko paljonkin yleisiä onnistuneen lomailun nyrkkisääntöjä ja hyväksi havaittuja palautumista tukevia keinoja, joutunee jokainen meistä silti sovittamaan ne omaan elämänrytmiinsä ja toteuttamaan niitä omien mahdollisuuksiensa puitteissa. Vuosien edetessä huomaan itsekin etsineeni minulle sopivaa työn ja loman rytmitystä. Muistan elävästi ne opiskeluvuodet, kun yliopiston ohella tein talvisin kahta työtä ja kesäisin kokopäiväisesti kesätöitä. Kaikkein kuormittavimmaksi olen kuitenkin kokenut täysipäiväisesti työelämään siirtymisvaiheen, jolloin alkutyövuosina tai työpaikkaa vaihtaessa lomaa ei ensimmäiselle vuodelle kerry ollenkaan, vaikka palautumisen tarve on suurinta usein juuri uuteen perehtyessä.

Sittemmin olen kokeillut erilaisia lomarytmityksiä ja todennut, että itselleni sopivat parhaiten lyhyet, suhteellisen usein toistuvat lomapätkät, jotka useimmiten käytän matkustellen. Viime vuonna pidin lomaa ruhtinaalliset viisi viikkoa, mutta kotiympäristössäni. Se taisi olla passiivisin lomani koskaan!

Tänä vuonna en pidä virallista kesälomaa ollenkaan, vaan jäin kolmeksi kuukaudeksi opintovapaalle. Starttasin opintovapaani kuitenkin kolmen yön Pariisin reissulla. Huomasin jo ensimmäisen reissuyön jälkeen unimaailmani vilkastuneen ja heinäkuun tuntuneen olevan alusta asti päiviään pidemmällä. Silloin kun stressitaakka ei ole kertynyt kohtuuttomaksi voi pienikin lomanpoikanen todella tehdä ihmeitä!

Olettekö te löytäneet itsellenne toimivimman tavan lomailla ja pystyttekö tätä toteuttamaan?