Hae
Fundamental

3 keinoa, joilla opettelet saavuttamaan flow -tilan

On tutkittu, että monet ihmiset eivät saavuta flow -tilaa juuri koskaan. Samaan aikaan merkittävä osa ihmisistä motivoituu juuri flow -tilan saavuttamisesta oli kyse sitten urheilusta, opiskelusta tai työstä.

Muistatko sinä koska viimeksi hurahdit johonkin tekemiseen niin, että unohdit ajantajun lähes tyystin?

Kuinka usein sinulle näin tapahtuu?

Kuluvan heinäkuun olen nauttinut monista flow -tiloista, kun olen saanut kiireettömästi uppoutua psykoterapeutin opintoihini tai heti aamusta suoritettaviin kuntosalitreeneihin. Samalla olen pohtinut miten onkaan mahdollista, että se minkä aloittaminen oli työn ohella toistuvan taistelun takana vie nyt hetkessä mukanaan, kun tekemisen aloittaa. Tämän vuoksi olen intoutunut kertailemaan flow -tilaan vaikuttavia tekijöitä ja pohtinut miten vahvistaa näiden kokemusten mahdollistumista entisestään.

FLOW ON KOKEMUSTA VAIVATTOMASTA AJATUKSENVIRTAUKSESTA

Flow kuvataan monesti tilana, jossa ihminen on niin uppoutunut sen hetkisiin toimiinsa, että ympäristö ja ajantaju katoaa. Tilan saavutttaa, kun tekemisen itsessään kokee riittävän palkitsevaksi. Silloin kaikki huomio ohjautuu itse tekemiseen ilman mielensisäisiä häiriötekijöitä. Jos mieli harhailee toistuvasti muualle ei vaivattoman ajatuksenvirtauksen saavuttaminen ole mahdollista. Mieltä voi kuitenkin opettaa saavuttamaan flow -tilan.

Alkuun pääsee tarkistamalla kuinka usein alla olevat seitsemän Flow -tilan edellytystä toteutuvat omassa tekemisessä:

  • Tiedät, mitä olet tekemässä
  • Tiedät, miten tehdä sen mitä olet tekemässä
  • Tiedät, kuinka hyvin olet tekemässä mitä teet
  • Tiedät minne olet menossa (silloin, kun tämä on tarpeellinen osa tekemistä)
  • Tiedät ja huomaat tekemiseen sisältyvät haasteet
  • Tiedät ja huomaat tekemiseen sisältyvät taidot, joita omaat
  • Tiedät, mitkä tekijät häiritsevät tekemistäsi ja kykenet vapauttamaan itsesi niistä

Lista kuulostaa yksinkertaiselta, mutta osoittautuu usein käytännössä haasteelliseksi. Muutenhan jokainen meistä saavuttaisi flow -tilan toistuvasti!

Onneksi flow –tilan saavuttamista on mahdollista opetella edistämään. Suosittelen, että aloitat kiinnittämällä huomion näihin kolmeen alla olevaan strategiaan.

opettele asettamaan RIITTÄVÄ haastetaso

Riippumatta siitä pyrkiikö flow -kokemukseen urheillessa, työskennellessä vai kotitöitä tehdessä (kyllä, tämäkin on mahdollista!) flow –tilan saavuttamiseksi on tärkeää asettaa itsellensä riittävä haastetaso. Usein varmimmin flow –tilan aikaansaavat toimet ovat mahdollisia toteuttaa, mutta kuitenkin siten että ne koetaan haasteellisiksi ja kolkuttelevat oman epämukavuusalueemme rajoja. Tämä johtuu siitä, että usein erilaisiin toimiin sisältyy erilaisia vaiheita ja sääntöjä, joiden toteuttaminen vaatii tietynlaisia taitoja. Jos tehtävä on kovin tuttu ja rutiininomainen, on todennäköisin lopputulos kyllästyminen. Jos taas asetamme tavoitteemme liian korkealle kasvaa periksiantamisen riski ja turhautumisen tunne.

Flow –tilan kannalta oikeaan tekemisen tasoon yhdistyy usein tunne haasteesta, jonka on motivoitunut kohtaamaan. Toisaalta myös rutiininomaisen tehtävän haastetasoa voi kasvattaa lisäämällä siihen jotain ylimääräistä. Tällainen pieni ekstra voi haastetason korjatessaan jouduttaa tekemistä, eikä suinkaan pitkittää sitä!

opettele määrittelemään tavoitteesi RIITTÄVÄN SELKEÄsti JA KONKREETTIsesti

Moni saattaa hukata flow –kokemuksensa tekemisen liikaan suunnitteluun ja yksityiskohtiin, jolloin riittävän riisuttu kokonaiskuva ja tekemisen tarkoitus hämärtyvät. Tätä verrataan usein tilanteeseen, jossa joku lähtisi suunnistamaan kartan kanssa vailla määränpäätä. Vaikka kartta olisi kuinka tarkkaan piirretty ja viimeistelty, ei siitä ole tällöin juurikaan apua. Kartan sijaan suunnistaja hyötyisi todennäköisesti enemmän määränpään osoittavasta kompassista. Se kertoisi kokoajan oikean suunnan, vaikka jättäisi mahdollisuuden huomioida yksityiskohdat vallan huomiotta.

Yhtä tärkeää, kuin on tunnistaa tekemisen kohteensa, on osata jättää se huomiotta itse tekemisen alkaessa. Siksi yksityiskohtaisen suunnitelman sijasta usein riittävän selkeä tavoite mahdollistaa flow –tilan paremmin. Tällöin keskitymme itse tekemiseen suunnitelman tai tavoitteen liian ajattelun sijasta.

opettele tekemään Yhtä asiaa KERRALLAAN

Nykyaikana tehokkain flow’n tappaja on pyrkimys tehdä montaa asiaa samaan aikaan. Siksi tämä kohta on yksittäisistä tekijöistä tärkein opeteltavaksi flow -tilan saavuttamiseksi. Muistatko esimerkiksi tältä päivältä hetkeä, jolloin olisit vähintään viiden minuutin ajan tehnyt yhtäjaksoisesti vain yhtä asiaa kerrallaan? Kävellyt selaamatta puhelintasi? Treenannut ilman musiikkia? Syönyt tarkistamatta samaan aikaan Instagramia tai sähköpostia?

Yksinkertaistettuna multitasking on huomion nopeaa ja jatkuvaa vaihtelua edestakaisin eri tehtävien kesken. Emme siis todellisuudessa kykene keskittymään kaikkiin multitaskingin kohteisiin samaan aikaan, vaan keskitämme huomiomme kuhunkin kohteeseen kerrallaan. Näin hidastamme jokaisen yksittäisen asian tekemistä, teemme enemmän virheitä ja muistamme vähemmän siitä, mitä juuri teimme! Mahdollisimman häiriötön ympäristö ja mahdollisuus säädellä omaa tekemistä on siis flow –kokemukselle tärkeää. Tämä ei tarkoita, että meidän pitäisi opetella täysin irti arkisista häiriötekijöistä. Päivittäin olisi hyvä omistaa kuitenkin hetki sille, että tietoisesti pyrkii yhden asian kerralla tekemiseen.

Nämä kohdat lienevät monelle tuttuja, mutta moniko tunnistaa näiden mukaisesti toimivansa?

Kirjoittelen pian erillisen postauksen writer’s block -ilmiöstä ja tämän yhtäläisyyksistä flow -tilan kanssa. Arvaatko jo, miten nämä linkittyvät toisiinsa?

Lisätietoa postauksessa mainituista saavuttamisen edellytyksistä ja strategioista löydät kirjasta Ikigai.

Lue myös: Loma – miksi, milloin, kenelle ja miten?

LOMA – miksi, milloin, kenelle ja miten?

Jos psykologit ovat kesäaikaan jonkin aiheen tiimoilta erityisesti esillä mediassa, niin antamassa asiantuntijalausuntoja keinoista laskeutua lomalle, lomailla mahdollisimman palauttavalla tavalla ja lopulta päättää loma niin, että sen hyvinvointia ylläpitävät vaikutukset säilyisivät mahdollisimman pitkälle syksyyn.

Viimeaikoina lomat ovat puhututtaneet mediassa myös muutoin. On ollut iltapäivälehtien kirjoituksia siitä, kuinka monella työntekijällä yhtäjaksoisen lomanvieton mahdollisuus jää alle neljään viikkoon, sekä asiaa yrittäjien ja työntekijöiden lomien välisistä eroista. Viimeisimpänä mediassa on kiertänyt laajalti Suomen Ylioppilaskuntien liiton (SYL) kannanotosta käynnistynyt keskustelu, joka näyttää nyt kulminoituneen sen kysymyksen ympärille kenellä on oikeus lomaan.

LOMAA TARVITSEVAT KAIKKI, MUTTA LOMA EI TAKAA PALAUTUMISTA

Väitän, että lomien merkitys yleisesti on korostunut poikkeuksetta eri elämän aloille ulottuvassa kiihtyvässä elämänrytmissä. Tälle kaiken kattavalle elämänrytmin kiihtymiselle on määritetty jopa oma käsitteensä – intensifikaatio. Pidän tätä melko kuvaavana.

Riippumatta siitä minkälaisessa elämänvaiheessa tai –tilanteessa on, palautumisen ja palauttavan lomailun opettelu näyttäytyy monelle tarpeellisena. Pelkästään loma kun ei itsessään vielä takaa riittävää palautumista (huomioiden, että loman puute tekee silti pidemmällä aikavälillä lähes varman palautumisvajeen). Sillä miten, missä ja milloin lomailemme on tutkitusti vaikutusta siihen, millaisia hyvinvointivaikutuksia lomalla meihin on. Esimerkiksi loman myönteiset vaikutukset lisääntyvät hieman reilun viikon ajan lomalle jäämisestä, mutta katoavat keskimäärin kahdessa viikossa loman loputtua!

KAUAS LÄHTEVÄLLE KAUASKANTOISEMMAT LOMAVAIKUTUKSET?

Koska loman palauttava vaikutus on osoitettu suhteellisen lyhytkestoiseksi, ei loman pituus ensisijaisesti ratkaise sen myönteisiä vaikutuksia. Käytettävissä olevia lomapäiviä ja -viikkoja suositellaankin mahdollisuuksien mukaan jakamaan useampaan pieneen pätkään. Lyhytkin lomapätkä voi olla vaikutuksiltaan yllättävän palauttava, jos se mahdollistaa riittävän arjesta irtaantumisen.

Usein psykologinen irrottautuminen – eli ajatuksien ja tunteen tasolla vapaalle vaihteelle siirtyminen – vaatii myös konkreettista arkiympäristöstä irrottautumista. Miksi näin? Mielessämme käy päivittäin yli 50 000 ajatusta ja ajatuksemme ovat luonteeltaan melko itseään toistavia. Suurin osa niistä ajatuksista, joita käymme läpi tänään, ovat todennäköisimmin nousseet mieleemme myös eilen ja edellisviikolla! Myös arjessamme toistuvat usein pitkälti samat paikat ja puuhat. Kuljemme töihin kutakuinkin samoja reittejä, ostamme ruokamme pääosin samoista supermarketeista ja arki-iltamme menevät todennäköisimmin pitkälti toistuvien aktiviteettien parissa. Samat, toistuvat ympäristöt myös osaltaan ruokkivat itseään toistavia ajatuksia. Osa paikoista nostattaa mieleemme muiston tai ajatuksia, joita olemme ko. ympäristössä aiemminkin kohdanneet. Tällöin tähän liittyvät ajatukset (ja tunteet) lisääntyvät.

Voi siis olla vaikea lomailla arkisessa ympäristössään ilman arkisia ajatuksiaan. Mitä stressaavampaa arki on ennen loman alkua ollut, sen todennäköisemmin arkiajatuksistaankin haluaa loman alkaessa hetken huilin. Jo päivän-parin irrottautuminen heti loman alussa voi auttaa ajatuksien uudelleen suuntaamisessa. Monelle ideaalivaihtoehto on suunnata loman alettua ulkomaille. Joskus riittävän kaukainen löytyy kuitenkin yllättävän läheltä. Kannattaakin pohtia, minkälainen ympäristö on itselle riittävän irti omasta arjesta, mutta kuitenkin helposti saavutettavissa.

PALAUTTAVAN LOMAN MAHDOLLISTUMINEN KITEYTYY NELJÄÄN KULMAKIVEEN

Psykologisen irrottautumisen lisäksi palauttava loma vaatii mahdollisuuden rentoutumiseen, sekä jonkinlaisen kokemuksen taidonhallinnasta ja kontrollista.  Moni voisi ajatella, että viimeinen asia mitä lomalta haluaa, on kontrolloida asioita, etenkin jos arki on kovinkin tarkkaan rytmitettyä. Lomaa edistävä kontrolli tarkoittaa kuitenkin ennen kaikkea mahdollisuutta valita vapaasti mitä, missä ja milloin tekee (tai jättää tekemättä) ja kenen seurassa lomapäivänsä viettää. Itse valittujen, mieluisten aktiviteettien äärellä rentoutumisen tunteenkin usein saavuttaa kuin itsestään. Kehon ja mielen rentoutumiseen voi tietoisesti pyrkiä erilaisten rentoutusharjoitusten avulla tai panostamalla lomapuuhiin, joilla tietää olevan palauttavia vaikutuksia. Loistavina esimerkkeinä näistä ovat muun muassa luonnossa liikkuminen ja saunominen -mökkisaunassa, jos mahdollista! Onnistunut rentoutumishetki ilmenee positiivisten tunteiden viriämisenä ja kehon rauhoittumisena. Taidonhallinnalla taas tarkoitetaan mahdollisuutta hyödyntää sellaisia taitoja vahvuuksia, joita itsellä on, mutta jotka poikkeavat työssä tai opiskeluissa käytetyistä taidoista.

Oikeastaan kaikki palauttavaa lomailua tukevat tekijät kiteytyvät siis myös mahdollisuuteen saada riittävästi vaihtelua loma-ajan ja arjen välille.

Vaikka on olemassa melko paljonkin yleisiä onnistuneen lomailun nyrkkisääntöjä ja hyväksi havaittuja palautumista tukevia keinoja, joutunee jokainen meistä silti sovittamaan ne omaan elämänrytmiinsä ja toteuttamaan niitä omien mahdollisuuksiensa puitteissa. Vuosien edetessä huomaan itsekin etsineeni minulle sopivaa työn ja loman rytmitystä. Muistan elävästi ne opiskeluvuodet, kun yliopiston ohella tein talvisin kahta työtä ja kesäisin kokopäiväisesti kesätöitä. Kaikkein kuormittavimmaksi olen kuitenkin kokenut täysipäiväisesti työelämään siirtymisvaiheen, jolloin alkutyövuosina tai työpaikkaa vaihtaessa lomaa ei ensimmäiselle vuodelle kerry ollenkaan, vaikka palautumisen tarve on suurinta usein juuri uuteen perehtyessä.

Sittemmin olen kokeillut erilaisia lomarytmityksiä ja todennut, että itselleni sopivat parhaiten lyhyet, suhteellisen usein toistuvat lomapätkät, jotka useimmiten käytän matkustellen. Viime vuonna pidin lomaa ruhtinaalliset viisi viikkoa, mutta kotiympäristössäni. Se taisi olla passiivisin lomani koskaan!

Tänä vuonna en pidä virallista kesälomaa ollenkaan, vaan jäin kolmeksi kuukaudeksi opintovapaalle. Starttasin opintovapaani kuitenkin kolmen yön Pariisin reissulla. Huomasin jo ensimmäisen reissuyön jälkeen unimaailmani vilkastuneen ja heinäkuun tuntuneen olevan alusta asti päiviään pidemmällä. Silloin kun stressitaakka ei ole kertynyt kohtuuttomaksi voi pienikin lomanpoikanen todella tehdä ihmeitä!

Olettekö te löytäneet itsellenne toimivimman tavan lomailla ja pystyttekö tätä toteuttamaan?