Hae
Fundamental

Murra writer’s block

Jokainen, jonka kohdalle on joskus osunut writer’s block, tietänee kuinka suuriin mittasuhteisiin valkoisen paperin kammo voi toisinaan kasvaa. Useimmiten juuri silloin, kun deadlinet ovat kaikista tiukimpia tai kun aikaa kirjoittamiselle löytyisi yllinkyllin, mutta ajatukset eivät ylös kirjattuina tunnu jäsentyvän järkeviksi lauseiksi.

Miten writer’s block kukistetaan silloin, kun se kaikista voimallisimmin iskee? Erityisesti tähän etsin vastauksia jo ennen opintovapaatani. Pahimmissa skenaarioissa kun ajattelin työllisyysrahaston perivän takaisin tukiani, mikäli ennalta osoitetut opintotavoitteet eivät täyttyisi. Kuten edellisessä postauksessa kirjoitin, saavutin lopulta tekemiseeni flow-tilan melko nopeasti. Tästä innostuessani löysin myös nopeasti mahdollisia selittäviä tekijöitä niin flow-tilan syntymiselle kuin writer’s blockin välttämisellekin.

Writer’s block on flow -tilan vastakohta

Siinä missä flow -tilaa kuvataan vaivattomana ajatuksenvirtauksena ja palkitsevana uppoutumisen tunteena erilaisten toimien äärellä, on writer’s block kykenemättömyyttä tarttua toimeen. Vaikka nimi viittaa juuri kirjoittamiseen, toistuu samanlaisen blockin riski oikeastaan monissa painetilanteissa. Näille kun on luonteenomaista, että paineen alla meillä on vain kaksi vaihtoehtoa: toimia tai jättää toimimatta.

Paine- ja stressitilanteet sekoitetaan usein keskenään, vaikka stressitilanteessa stressiä tuottavat joko kooltaan tai määrältään liian suuriksi kasvaneet stressitekijät. Stressin alla ihmisellä on usein useampia toimintavaihtoehtoja ja stressinhallinta perustuu ensisijaisesti stressitekijöiden karsimiseen. Painetilanteessa ensisijainen pyrkimys on saada toiminta aikaiseksi, jolloin stressitekijöiden karsimisen tulisi johtaa painetilanteessa toimimisen mahdollistumiseen. Hyvä stressinhallinta siis edistää paineenhallintaa. Näin ollen writer’s blockin ennaltaehkäisyssäkin painottuu pyrkimys ylläpitää hyvää stressinhallintaa esimerkiksi hyvän ajanhallinnan, priorisoinnin ja kohtuulliselle tasolle asetettujen tavoitteiden turvin.

jumista joustavuuteen – MuRra writer’s block

Tavoitteet nousevat usein yhdeksi selkeimmin luovuuden totaaliblokkiin ajavista tekijöistä. Tällöin olemme todennäköisimmin asettaneet tavoitteemme liian tiukalle tai jumiutuneet niihin ehdottomuuksiin asti. Siksi tavoitteiden asettamisen opetteleminen ehkäisee myös writer’s blockia. (Tästä kirjoitin edellisessä postauksessa.) Juju piilee siinä, että ensin on opeteltava asettamaan riittävän selkeä ja konkreettinen tavoite. Sitten päästäämään tavoitteestaan irti, jotta voi suunnata huomionsa itse toimintaan.

Kuvittele esimerkiksi kilpajuoksija, jonka tavoitteena on voittaa kultamitali seuraavista kilpailuistaan. Hän on hyvässä kunnossa, valmistautuu hyvin ja pitää tavoitteen kirkkaana mielessään. Lähtöviivalla ja suorituksen aikana mielessä on vain tuo yksi tavoite – mutta maaliin saapuukin ensimmäisenä joku toinen. Juoksija kun saa kultamitalin juostessaan ensimmäisenä maaliin, mutta ei saavu ensimmäisenä maaliin ajattelemalla kultamitalia. Siksi suoritushetken tavoitteiden tulisi sitoutua itse suoritusta edistäviin tekijöihin.

Sama pätee kirjoittamiseen. Tavoitteet, kuten: ”kirjoitan tänään kokonaisen postauksen” tai ”kirjoitan viikossa johdannon opinnäytetyöhöni”, eivät vielä takaa itse toimintaa. Ne kuitenkin osoittavat toiminnan suunnan. Ensimmäinen ja tärkein vaihe on aloittaminen.

Aloita niin monta kertaa kuin on tarPeen

Valkoisen paperin kammo on voimissaan niin kauan kuin paperi on valkoinen. Mitä suuremmalta writer’s block tuntuu sen tärkeämpää on uskaltaa hetkellisesti luopua muiden tavoitteiden ajattelemisesta ja keskittyä vain aloittamiseen. Oli kyse kuinka paineisesta tilanteesta tahansa. Usein aloittaminen tuntuu hankalalta, koska koemme epäonnistuvamme, jos emme juuri sillä hetkellä saavuta ensisijaista tavoitettamme. Ilman aloittamista emme kuitenkaan saa edes mahdollisuutta saavuttaa tuota tavoitetta!

Aloittamisen tukena voi kokeilla esimerkiksi seuraavaa:

  • Kirjoita yksi A4 pelkkää ajatuksenvirtaa – tavoite on vain saada paperille jotain
  • Jos ajatus ei virtaa alkuunkaan, ota ja kopioi A4 verran jotain jo aiemmin kirjoittamaasi

Aloita eri aikoihin ja etsi nIiStä itsellesi sopivin

Michiganin yliopistossa vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen mukaan myös luovuudellamme on oma sisäinen kellonsa. Yllättäen tämä kello käy eri tahtiin kuin luontainen vuorokausirytmimme. Tutkimus siis ehdottaa, että aamuihmisten kannattaa keskittää aamuisin energiansa tarkkuutta ja rationaalisuutta vaativiin asioihin ja suunnata luovien asioiden äärelle ilta-aikaan. Iltavirkuille ohje on päinvastainen. Yksittäinen tutkimus ei koskaan kerro koko totuutta, mutta omalla kohdallani olen pohtinut tämän paikkaansa pitävyyttä paljonkin. Olen nimittäin todella illanvirkku ja kokenut suuren eron keskittymisessä nyt opintovapaan aikaan, kun pääsen kirjoittamiseen kiinni aamusta alkaen. Suosittelen siis ainakin kokeilemaan, kuinka eri vuorokauden ajat vaikuttavat writer’s blockin murtamiseen!

Jaottele myös innostus kohtuulLisiin kerta-annoksiin

Flow -tilaan ajautunut saattaa uppoutua tekemisiin niin, että unohtaa tarpeelliset tauot. Tällöin jää usein myös syöminen ja juominen. Riittävän suuri verensokerin lasku voi seisauttaa flow -tilan tyystin. Toisaalta saatamme pyrkiä ylikeskittymään myös silloin, kun se ei tunnu lainkaan luontevalta. Tällöin mieli harhailee herkästi, eikä tilannetta korjaa tavoitteiden tiukentaminen. Siksi paras lääke sekä yli- että alikeskittymiseen on kohtuus.

Loistava keino tähän on ottaa tueksi pomodoro -tekniikka:

  • aseta itsellesi aikatavoite keskittymiselle – tavoitteen tulee olla aikavälillä 25-45min. Jos keskittyminen takkuaa, voi aika olla alkuun tätä lyhyempi, mutta ei pidempi. Ihmisen tarkkaavuuden säätelykyvyn rajat määrittävät ylärajan keskittymiskapasiteetille!
  • määritä taukoaika, jonka vietät jokaisen keskittymisjakson välissä. Tauko voi olla pituudeltaan 5-15min. Älä vietä taukoa (ainakaan kokonaisuudessaan) sosiaalisessa mediassa.
  • jatka keskittymis- ja taukojaksojen vaihtelua haluamasi aika. Pystymme keskittymään oikein tehokkaasti päivän aikana n. 5-6h, joten älä aseta kokonaisaikaa tätä pidemmäksi.

Voisiko näistä keinoista olla hyötyä sinulle?

3 keinoa, joilla opettelet saavuttamaan flow -tilan

On tutkittu, että monet ihmiset eivät saavuta flow -tilaa juuri koskaan. Samaan aikaan merkittävä osa ihmisistä motivoituu juuri flow -tilan saavuttamisesta oli kyse sitten urheilusta, opiskelusta tai työstä.

Muistatko sinä koska viimeksi hurahdit johonkin tekemiseen niin, että unohdit ajantajun lähes tyystin?

Kuinka usein sinulle näin tapahtuu?

Kuluvan heinäkuun olen nauttinut monista flow -tiloista, kun olen saanut kiireettömästi uppoutua psykoterapeutin opintoihini tai heti aamusta suoritettaviin kuntosalitreeneihin. Samalla olen pohtinut miten onkaan mahdollista, että se minkä aloittaminen oli työn ohella toistuvan taistelun takana vie nyt hetkessä mukanaan, kun tekemisen aloittaa. Tämän vuoksi olen intoutunut kertailemaan flow -tilaan vaikuttavia tekijöitä ja pohtinut miten vahvistaa näiden kokemusten mahdollistumista entisestään.

FLOW ON KOKEMUSTA VAIVATTOMASTA AJATUKSENVIRTAUKSESTA

Flow kuvataan monesti tilana, jossa ihminen on niin uppoutunut sen hetkisiin toimiinsa, että ympäristö ja ajantaju katoaa. Tilan saavutttaa, kun tekemisen itsessään kokee riittävän palkitsevaksi. Silloin kaikki huomio ohjautuu itse tekemiseen ilman mielensisäisiä häiriötekijöitä. Jos mieli harhailee toistuvasti muualle ei vaivattoman ajatuksenvirtauksen saavuttaminen ole mahdollista. Mieltä voi kuitenkin opettaa saavuttamaan flow -tilan.

Alkuun pääsee tarkistamalla kuinka usein alla olevat seitsemän Flow -tilan edellytystä toteutuvat omassa tekemisessä:

  • Tiedät, mitä olet tekemässä
  • Tiedät, miten tehdä sen mitä olet tekemässä
  • Tiedät, kuinka hyvin olet tekemässä mitä teet
  • Tiedät minne olet menossa (silloin, kun tämä on tarpeellinen osa tekemistä)
  • Tiedät ja huomaat tekemiseen sisältyvät haasteet
  • Tiedät ja huomaat tekemiseen sisältyvät taidot, joita omaat
  • Tiedät, mitkä tekijät häiritsevät tekemistäsi ja kykenet vapauttamaan itsesi niistä

Lista kuulostaa yksinkertaiselta, mutta osoittautuu usein käytännössä haasteelliseksi. Muutenhan jokainen meistä saavuttaisi flow -tilan toistuvasti!

Onneksi flow –tilan saavuttamista on mahdollista opetella edistämään. Suosittelen, että aloitat kiinnittämällä huomion näihin kolmeen alla olevaan strategiaan.

opettele asettamaan RIITTÄVÄ haastetaso

Riippumatta siitä pyrkiikö flow -kokemukseen urheillessa, työskennellessä vai kotitöitä tehdessä (kyllä, tämäkin on mahdollista!) flow –tilan saavuttamiseksi on tärkeää asettaa itsellensä riittävä haastetaso. Usein varmimmin flow –tilan aikaansaavat toimet ovat mahdollisia toteuttaa, mutta kuitenkin siten että ne koetaan haasteellisiksi ja kolkuttelevat oman epämukavuusalueemme rajoja. Tämä johtuu siitä, että usein erilaisiin toimiin sisältyy erilaisia vaiheita ja sääntöjä, joiden toteuttaminen vaatii tietynlaisia taitoja. Jos tehtävä on kovin tuttu ja rutiininomainen, on todennäköisin lopputulos kyllästyminen. Jos taas asetamme tavoitteemme liian korkealle kasvaa periksiantamisen riski ja turhautumisen tunne.

Flow –tilan kannalta oikeaan tekemisen tasoon yhdistyy usein tunne haasteesta, jonka on motivoitunut kohtaamaan. Toisaalta myös rutiininomaisen tehtävän haastetasoa voi kasvattaa lisäämällä siihen jotain ylimääräistä. Tällainen pieni ekstra voi haastetason korjatessaan jouduttaa tekemistä, eikä suinkaan pitkittää sitä!

opettele määrittelemään tavoitteesi RIITTÄVÄN SELKEÄsti JA KONKREETTIsesti

Moni saattaa hukata flow –kokemuksensa tekemisen liikaan suunnitteluun ja yksityiskohtiin, jolloin riittävän riisuttu kokonaiskuva ja tekemisen tarkoitus hämärtyvät. Tätä verrataan usein tilanteeseen, jossa joku lähtisi suunnistamaan kartan kanssa vailla määränpäätä. Vaikka kartta olisi kuinka tarkkaan piirretty ja viimeistelty, ei siitä ole tällöin juurikaan apua. Kartan sijaan suunnistaja hyötyisi todennäköisesti enemmän määränpään osoittavasta kompassista. Se kertoisi kokoajan oikean suunnan, vaikka jättäisi mahdollisuuden huomioida yksityiskohdat vallan huomiotta.

Yhtä tärkeää, kuin on tunnistaa tekemisen kohteensa, on osata jättää se huomiotta itse tekemisen alkaessa. Siksi yksityiskohtaisen suunnitelman sijasta usein riittävän selkeä tavoite mahdollistaa flow –tilan paremmin. Tällöin keskitymme itse tekemiseen suunnitelman tai tavoitteen liian ajattelun sijasta.

opettele tekemään Yhtä asiaa KERRALLAAN

Nykyaikana tehokkain flow’n tappaja on pyrkimys tehdä montaa asiaa samaan aikaan. Siksi tämä kohta on yksittäisistä tekijöistä tärkein opeteltavaksi flow -tilan saavuttamiseksi. Muistatko esimerkiksi tältä päivältä hetkeä, jolloin olisit vähintään viiden minuutin ajan tehnyt yhtäjaksoisesti vain yhtä asiaa kerrallaan? Kävellyt selaamatta puhelintasi? Treenannut ilman musiikkia? Syönyt tarkistamatta samaan aikaan Instagramia tai sähköpostia?

Yksinkertaistettuna multitasking on huomion nopeaa ja jatkuvaa vaihtelua edestakaisin eri tehtävien kesken. Emme siis todellisuudessa kykene keskittymään kaikkiin multitaskingin kohteisiin samaan aikaan, vaan keskitämme huomiomme kuhunkin kohteeseen kerrallaan. Näin hidastamme jokaisen yksittäisen asian tekemistä, teemme enemmän virheitä ja muistamme vähemmän siitä, mitä juuri teimme! Mahdollisimman häiriötön ympäristö ja mahdollisuus säädellä omaa tekemistä on siis flow –kokemukselle tärkeää. Tämä ei tarkoita, että meidän pitäisi opetella täysin irti arkisista häiriötekijöistä. Päivittäin olisi hyvä omistaa kuitenkin hetki sille, että tietoisesti pyrkii yhden asian kerralla tekemiseen.

Nämä kohdat lienevät monelle tuttuja, mutta moniko tunnistaa näiden mukaisesti toimivansa?

Kirjoittelen pian erillisen postauksen writer’s block -ilmiöstä ja tämän yhtäläisyyksistä flow -tilan kanssa. Arvaatko jo, miten nämä linkittyvät toisiinsa?

Lisätietoa postauksessa mainituista saavuttamisen edellytyksistä ja strategioista löydät kirjasta Ikigai.

Lue myös: Loma – miksi, milloin, kenelle ja miten?