Hae
Fundamental

3 keinoa, joilla opettelet saavuttamaan flow -tilan

On tutkittu, että monet ihmiset eivät saavuta flow -tilaa juuri koskaan. Samaan aikaan merkittävä osa ihmisistä motivoituu juuri flow -tilan saavuttamisesta oli kyse sitten urheilusta, opiskelusta tai työstä.

Muistatko sinä koska viimeksi hurahdit johonkin tekemiseen niin, että unohdit ajantajun lähes tyystin?

Kuinka usein sinulle näin tapahtuu?

Kuluvan heinäkuun olen nauttinut monista flow -tiloista, kun olen saanut kiireettömästi uppoutua psykoterapeutin opintoihini tai heti aamusta suoritettaviin kuntosalitreeneihin. Samalla olen pohtinut miten onkaan mahdollista, että se minkä aloittaminen oli työn ohella toistuvan taistelun takana vie nyt hetkessä mukanaan, kun tekemisen aloittaa. Tämän vuoksi olen intoutunut kertailemaan flow -tilaan vaikuttavia tekijöitä ja pohtinut miten vahvistaa näiden kokemusten mahdollistumista entisestään.

FLOW ON KOKEMUSTA VAIVATTOMASTA AJATUKSENVIRTAUKSESTA

Flow kuvataan monesti tilana, jossa ihminen on niin uppoutunut sen hetkisiin toimiinsa, että ympäristö ja ajantaju katoaa. Tilan saavutttaa, kun tekemisen itsessään kokee riittävän palkitsevaksi. Silloin kaikki huomio ohjautuu itse tekemiseen ilman mielensisäisiä häiriötekijöitä. Jos mieli harhailee toistuvasti muualle ei vaivattoman ajatuksenvirtauksen saavuttaminen ole mahdollista. Mieltä voi kuitenkin opettaa saavuttamaan flow -tilan.

Alkuun pääsee tarkistamalla kuinka usein alla olevat seitsemän Flow -tilan edellytystä toteutuvat omassa tekemisessä:

  • Tiedät, mitä olet tekemässä
  • Tiedät, miten tehdä sen mitä olet tekemässä
  • Tiedät, kuinka hyvin olet tekemässä mitä teet
  • Tiedät minne olet menossa (silloin, kun tämä on tarpeellinen osa tekemistä)
  • Tiedät ja huomaat tekemiseen sisältyvät haasteet
  • Tiedät ja huomaat tekemiseen sisältyvät taidot, joita omaat
  • Tiedät, mitkä tekijät häiritsevät tekemistäsi ja kykenet vapauttamaan itsesi niistä

Lista kuulostaa yksinkertaiselta, mutta osoittautuu usein käytännössä haasteelliseksi. Muutenhan jokainen meistä saavuttaisi flow -tilan toistuvasti!

Onneksi flow –tilan saavuttamista on mahdollista opetella edistämään. Suosittelen, että aloitat kiinnittämällä huomion näihin kolmeen alla olevaan strategiaan.

opettele asettamaan RIITTÄVÄ haastetaso

Riippumatta siitä pyrkiikö flow -kokemukseen urheillessa, työskennellessä vai kotitöitä tehdessä (kyllä, tämäkin on mahdollista!) flow –tilan saavuttamiseksi on tärkeää asettaa itsellensä riittävä haastetaso. Usein varmimmin flow –tilan aikaansaavat toimet ovat mahdollisia toteuttaa, mutta kuitenkin siten että ne koetaan haasteellisiksi ja kolkuttelevat oman epämukavuusalueemme rajoja. Tämä johtuu siitä, että usein erilaisiin toimiin sisältyy erilaisia vaiheita ja sääntöjä, joiden toteuttaminen vaatii tietynlaisia taitoja. Jos tehtävä on kovin tuttu ja rutiininomainen, on todennäköisin lopputulos kyllästyminen. Jos taas asetamme tavoitteemme liian korkealle kasvaa periksiantamisen riski ja turhautumisen tunne.

Flow –tilan kannalta oikeaan tekemisen tasoon yhdistyy usein tunne haasteesta, jonka on motivoitunut kohtaamaan. Toisaalta myös rutiininomaisen tehtävän haastetasoa voi kasvattaa lisäämällä siihen jotain ylimääräistä. Tällainen pieni ekstra voi haastetason korjatessaan jouduttaa tekemistä, eikä suinkaan pitkittää sitä!

opettele määrittelemään tavoitteesi RIITTÄVÄN SELKEÄsti JA KONKREETTIsesti

Moni saattaa hukata flow –kokemuksensa tekemisen liikaan suunnitteluun ja yksityiskohtiin, jolloin riittävän riisuttu kokonaiskuva ja tekemisen tarkoitus hämärtyvät. Tätä verrataan usein tilanteeseen, jossa joku lähtisi suunnistamaan kartan kanssa vailla määränpäätä. Vaikka kartta olisi kuinka tarkkaan piirretty ja viimeistelty, ei siitä ole tällöin juurikaan apua. Kartan sijaan suunnistaja hyötyisi todennäköisesti enemmän määränpään osoittavasta kompassista. Se kertoisi kokoajan oikean suunnan, vaikka jättäisi mahdollisuuden huomioida yksityiskohdat vallan huomiotta.

Yhtä tärkeää, kuin on tunnistaa tekemisen kohteensa, on osata jättää se huomiotta itse tekemisen alkaessa. Siksi yksityiskohtaisen suunnitelman sijasta usein riittävän selkeä tavoite mahdollistaa flow –tilan paremmin. Tällöin keskitymme itse tekemiseen suunnitelman tai tavoitteen liian ajattelun sijasta.

opettele tekemään Yhtä asiaa KERRALLAAN

Nykyaikana tehokkain flow’n tappaja on pyrkimys tehdä montaa asiaa samaan aikaan. Siksi tämä kohta on yksittäisistä tekijöistä tärkein opeteltavaksi flow -tilan saavuttamiseksi. Muistatko esimerkiksi tältä päivältä hetkeä, jolloin olisit vähintään viiden minuutin ajan tehnyt yhtäjaksoisesti vain yhtä asiaa kerrallaan? Kävellyt selaamatta puhelintasi? Treenannut ilman musiikkia? Syönyt tarkistamatta samaan aikaan Instagramia tai sähköpostia?

Yksinkertaistettuna multitasking on huomion nopeaa ja jatkuvaa vaihtelua edestakaisin eri tehtävien kesken. Emme siis todellisuudessa kykene keskittymään kaikkiin multitaskingin kohteisiin samaan aikaan, vaan keskitämme huomiomme kuhunkin kohteeseen kerrallaan. Näin hidastamme jokaisen yksittäisen asian tekemistä, teemme enemmän virheitä ja muistamme vähemmän siitä, mitä juuri teimme! Mahdollisimman häiriötön ympäristö ja mahdollisuus säädellä omaa tekemistä on siis flow –kokemukselle tärkeää. Tämä ei tarkoita, että meidän pitäisi opetella täysin irti arkisista häiriötekijöistä. Päivittäin olisi hyvä omistaa kuitenkin hetki sille, että tietoisesti pyrkii yhden asian kerralla tekemiseen.

Nämä kohdat lienevät monelle tuttuja, mutta moniko tunnistaa näiden mukaisesti toimivansa?

Kirjoittelen pian erillisen postauksen writer’s block -ilmiöstä ja tämän yhtäläisyyksistä flow -tilan kanssa. Arvaatko jo, miten nämä linkittyvät toisiinsa?

Lisätietoa postauksessa mainituista saavuttamisen edellytyksistä ja strategioista löydät kirjasta Ikigai.

Lue myös: Loma – miksi, milloin, kenelle ja miten?

Psykologian alan hackathonin voitto!

Kilpailin viime viikonloppuna kolmehenkisen tiimini kanssa Suomessa toista kertaa järjestetyssä psykologian alan hackathonissa, Psyhackissa. Tehtävänämme oli viikonlopun aikana tuottaa kokreettinen ratkaisu yliopistoikäisten terveellisten elämäntapojen ylläpitämisen tukemiseen. Haaste tuntui monella tapaa ajankohtaiselta – eikä vain yliopistoikäisten keskuudessa. Siksi lähdimme pohtimaan miten yliopistoaikana kyettäisiin tukemaan sellaisten kestävien elämäntapojen rakentamista, jotka kulkisivat ihmisen mukana elämänvaiheesta riippumatta.

Suomessa viime vuosina tehtyjen tutkimusten mukaan yliopisto-opiskelijoiden yleiset terveydelliset oireet ja psyykkiset oireet ovat lisääntyneet vuosien 2000 ja 2016 välillä. Muun muassa kolmasosa opiskelijoista kokee runsaasti stressiä ja opiskelijamiehistä hieman yli kolmasosa ja naisista noin viidesosa on ylipainoisia. Lisäksi opiskelijoista valtaosa istuu yli kahdeksan tuntia päivässä (mediaani 10,75 tuntia). Työelämään siirryttäessä istumisen määrä lisääntyy suurella osalla ihmisistä siten, että 60% valveillaoloajasta vietetään joko istuen tai maaten!

ELÄMÄNVAIHEET VAIKUTTAVAT USEIN ELÄMÄNTAPOIHIN

Ainakin omalla kohdallani jokainen elämänvaihe on tuntunut sisältävän omat haasteensa terveellisten elämäntapojen noudattamisen osalta. Yliopistoaikoina kilpaurheilin, jonka koin siinä elämänvaiheessa helpoksi ajankäytön osalta. Opinnot, työt ja treenit pystyi sovittamaan hyvin yhteen suhteellisten vapaiden aikataulujen ansiosta. Kuitenkin opiskelijan taloudellinen tilanne asetti omat rajansa joillekin ruokavalinnoille. Toisaalta tein suuren osan ruoasta itse, joka oli paitsi edullista myös helpotti tietynlaisista ruokavalinnoista kiinnipitämisessä.

Valmistumisessa ja työelämään siirtymisessä minulle itselleni oli aikanaan suurin sopeutumisen paikka vähentyneeseen vapaa-aikaan ja oman ajankäytön määrittämisen vapauden menettämiseen. Tällä alkoi hiljaa hiipien olla vaikutusta elämäntapojeni heikkenemiseen: omien eväiden sijasta siirryin noutamaan lounaani lounasravintoloista (joka tuli myös huomattavasti aiempaa kalliimmaksi!), jouduin puntaroimaan yhä useammin antaako keholle lepoa ajoittain pitkienkin työpäivien päätteeksi vai suunnatako treenille tilanteesta riippumatta. Myös arkiliikuntani koki dramaattisen laskun: yliopistokaupungissa olin liikkunut jalan tai pyörällä joka paikkaan ja yhtäkkiä suuri osa päivistäni kului istumatyötä tehden. Ensimmäistä kertaa elämässäni aloin kärsimään ajoittaisista selkäkivuista ja jo ensimmäisen työvuoden aikana selän liikkuvuuteni heikkeni selkeästi.

TERVEELLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN YLLÄPITÄMINEN VAATII MÄÄRÄTIETOISTA TYÖTÄ

Kun aloin huomaamaan elämäntavoissani tapahtuneita muutoksia, pyrin määrätietoisesti vaikuttamaan näihin joko poistamalla haitalliset tekijät tai vähentämällä niiden vaikutusta. Ostin työhuoneeseeni jumppapallon, joka itseasiassa sekä poisti selkäkivut että edisti keskittymistäni! Sittemmin työtiloihin tuli sähköpöydät ja periaatteeni on ollut pitää pöytä ylhäällä aina töitä tehdessä, koska istumista tulee muuten päivän aikana paljon. Noutolounaista luopuminen on ollut suurin haasteeni, mutta toisaalta näiden osalta olen alusta asti pyrkinyt tekemään suhteellisen järkeviä valintoja. Liikunnassa olen pyrkinyt panostamaan laatuun sekä tasapainottamaan kuormittavia ja palauttavia liikuntalajeja. Liikuntakertani ovat silti huomattavasti vähäisempiä yliopistovuosien kilpaurheiluaikoihin verraten. Myös urheilukello, joka seuraa muun muassa unenlaatuani, stressitasojani, leposyketasojani että päivittäisiä askeliani on auttanut itseäni seuraamaan oman hyvinvointini tilaa ja tarjonnut vahvistusta omille havainnoilleni.

VOITTAVA IDEA TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI

Ymmärrettäen terveelliset elämäntavat eivät toteudu itsestään, vaan vaativat tietoista toimintaa ja halua sekä mahdollisuutta priorisoida terveyttä edistävät teot arjessa korkealle. Pyrimme ottamaan tämän huomioon haastekilpailun ratkaisua pohtiessamme ja päädyimme lopulta integroimaan terveysteot ja näihin sidotut yksilön omiin arvoihin istuvat, sekä henkilöä itseään motivoivat tavoitteet yhdeksi vapaavalintaiseksi opintokokonaisuudeksi. Kokonaisuuden toteutuksen sidoimme puhelinapplikaatioon, joka tukee omien tavoitteiden seurantaa ja itsehavainnoinnin kehittymistä hyvinvoinnin ylläpitämisen osalta. Tällä ratkaisulla saavutimme haastekilpailun jaetun voiton ja saamme pienen apurahan, jonka turvin jatkokehittää ideaamme!

Mielestäni tämänkaltainen haastekilpailu osoittaa hyvin, että psykologinen tietotaito tarjoaa keinoja monenlaisten asioiden ratkaisemiseen, mutta toisaalta myös psykologian ala tarvitsee poikkitieteellistä osaamista, jotta teoriat taipuvat käytäntöön.

 

Oletko huomannut omassa elämässäsi, että elämänvaiheet vaikuttaisivat siihen miten terveellisiin elämäntapoihin pystyy satsaamaan? Tai kehittänyt itsellesi hyviä tapoja ylläpitää terveellisiä elämäntapoja tilanteista riippumatta? 🙂

– Linda –