Hae
Fundamental

3 keinoa, joilla opettelet saavuttamaan flow -tilan

On tutkittu, että monet ihmiset eivät saavuta flow -tilaa juuri koskaan. Samaan aikaan merkittävä osa ihmisistä motivoituu juuri flow -tilan saavuttamisesta oli kyse sitten urheilusta, opiskelusta tai työstä.

Muistatko sinä koska viimeksi hurahdit johonkin tekemiseen niin, että unohdit ajantajun lähes tyystin?

Kuinka usein sinulle näin tapahtuu?

Kuluvan heinäkuun olen nauttinut monista flow -tiloista, kun olen saanut kiireettömästi uppoutua psykoterapeutin opintoihini tai heti aamusta suoritettaviin kuntosalitreeneihin. Samalla olen pohtinut miten onkaan mahdollista, että se minkä aloittaminen oli työn ohella toistuvan taistelun takana vie nyt hetkessä mukanaan, kun tekemisen aloittaa. Tämän vuoksi olen intoutunut kertailemaan flow -tilaan vaikuttavia tekijöitä ja pohtinut miten vahvistaa näiden kokemusten mahdollistumista entisestään.

FLOW ON KOKEMUSTA VAIVATTOMASTA AJATUKSENVIRTAUKSESTA

Flow kuvataan monesti tilana, jossa ihminen on niin uppoutunut sen hetkisiin toimiinsa, että ympäristö ja ajantaju katoaa. Tilan saavutttaa, kun tekemisen itsessään kokee riittävän palkitsevaksi. Silloin kaikki huomio ohjautuu itse tekemiseen ilman mielensisäisiä häiriötekijöitä. Jos mieli harhailee toistuvasti muualle ei vaivattoman ajatuksenvirtauksen saavuttaminen ole mahdollista. Mieltä voi kuitenkin opettaa saavuttamaan flow -tilan.

Alkuun pääsee tarkistamalla kuinka usein alla olevat seitsemän Flow -tilan edellytystä toteutuvat omassa tekemisessä:

  • Tiedät, mitä olet tekemässä
  • Tiedät, miten tehdä sen mitä olet tekemässä
  • Tiedät, kuinka hyvin olet tekemässä mitä teet
  • Tiedät minne olet menossa (silloin, kun tämä on tarpeellinen osa tekemistä)
  • Tiedät ja huomaat tekemiseen sisältyvät haasteet
  • Tiedät ja huomaat tekemiseen sisältyvät taidot, joita omaat
  • Tiedät, mitkä tekijät häiritsevät tekemistäsi ja kykenet vapauttamaan itsesi niistä

Lista kuulostaa yksinkertaiselta, mutta osoittautuu usein käytännössä haasteelliseksi. Muutenhan jokainen meistä saavuttaisi flow -tilan toistuvasti!

Onneksi flow –tilan saavuttamista on mahdollista opetella edistämään. Suosittelen, että aloitat kiinnittämällä huomion näihin kolmeen alla olevaan strategiaan.

opettele asettamaan RIITTÄVÄ haastetaso

Riippumatta siitä pyrkiikö flow -kokemukseen urheillessa, työskennellessä vai kotitöitä tehdessä (kyllä, tämäkin on mahdollista!) flow –tilan saavuttamiseksi on tärkeää asettaa itsellensä riittävä haastetaso. Usein varmimmin flow –tilan aikaansaavat toimet ovat mahdollisia toteuttaa, mutta kuitenkin siten että ne koetaan haasteellisiksi ja kolkuttelevat oman epämukavuusalueemme rajoja. Tämä johtuu siitä, että usein erilaisiin toimiin sisältyy erilaisia vaiheita ja sääntöjä, joiden toteuttaminen vaatii tietynlaisia taitoja. Jos tehtävä on kovin tuttu ja rutiininomainen, on todennäköisin lopputulos kyllästyminen. Jos taas asetamme tavoitteemme liian korkealle kasvaa periksiantamisen riski ja turhautumisen tunne.

Flow –tilan kannalta oikeaan tekemisen tasoon yhdistyy usein tunne haasteesta, jonka on motivoitunut kohtaamaan. Toisaalta myös rutiininomaisen tehtävän haastetasoa voi kasvattaa lisäämällä siihen jotain ylimääräistä. Tällainen pieni ekstra voi haastetason korjatessaan jouduttaa tekemistä, eikä suinkaan pitkittää sitä!

opettele määrittelemään tavoitteesi RIITTÄVÄN SELKEÄsti JA KONKREETTIsesti

Moni saattaa hukata flow –kokemuksensa tekemisen liikaan suunnitteluun ja yksityiskohtiin, jolloin riittävän riisuttu kokonaiskuva ja tekemisen tarkoitus hämärtyvät. Tätä verrataan usein tilanteeseen, jossa joku lähtisi suunnistamaan kartan kanssa vailla määränpäätä. Vaikka kartta olisi kuinka tarkkaan piirretty ja viimeistelty, ei siitä ole tällöin juurikaan apua. Kartan sijaan suunnistaja hyötyisi todennäköisesti enemmän määränpään osoittavasta kompassista. Se kertoisi kokoajan oikean suunnan, vaikka jättäisi mahdollisuuden huomioida yksityiskohdat vallan huomiotta.

Yhtä tärkeää, kuin on tunnistaa tekemisen kohteensa, on osata jättää se huomiotta itse tekemisen alkaessa. Siksi yksityiskohtaisen suunnitelman sijasta usein riittävän selkeä tavoite mahdollistaa flow –tilan paremmin. Tällöin keskitymme itse tekemiseen suunnitelman tai tavoitteen liian ajattelun sijasta.

opettele tekemään Yhtä asiaa KERRALLAAN

Nykyaikana tehokkain flow’n tappaja on pyrkimys tehdä montaa asiaa samaan aikaan. Siksi tämä kohta on yksittäisistä tekijöistä tärkein opeteltavaksi flow -tilan saavuttamiseksi. Muistatko esimerkiksi tältä päivältä hetkeä, jolloin olisit vähintään viiden minuutin ajan tehnyt yhtäjaksoisesti vain yhtä asiaa kerrallaan? Kävellyt selaamatta puhelintasi? Treenannut ilman musiikkia? Syönyt tarkistamatta samaan aikaan Instagramia tai sähköpostia?

Yksinkertaistettuna multitasking on huomion nopeaa ja jatkuvaa vaihtelua edestakaisin eri tehtävien kesken. Emme siis todellisuudessa kykene keskittymään kaikkiin multitaskingin kohteisiin samaan aikaan, vaan keskitämme huomiomme kuhunkin kohteeseen kerrallaan. Näin hidastamme jokaisen yksittäisen asian tekemistä, teemme enemmän virheitä ja muistamme vähemmän siitä, mitä juuri teimme! Mahdollisimman häiriötön ympäristö ja mahdollisuus säädellä omaa tekemistä on siis flow –kokemukselle tärkeää. Tämä ei tarkoita, että meidän pitäisi opetella täysin irti arkisista häiriötekijöistä. Päivittäin olisi hyvä omistaa kuitenkin hetki sille, että tietoisesti pyrkii yhden asian kerralla tekemiseen.

Nämä kohdat lienevät monelle tuttuja, mutta moniko tunnistaa näiden mukaisesti toimivansa?

Kirjoittelen pian erillisen postauksen writer’s block -ilmiöstä ja tämän yhtäläisyyksistä flow -tilan kanssa. Arvaatko jo, miten nämä linkittyvät toisiinsa?

Lisätietoa postauksessa mainituista saavuttamisen edellytyksistä ja strategioista löydät kirjasta Ikigai.

Lue myös: Loma – miksi, milloin, kenelle ja miten?

Hiljentynyt blogi – yllättävät muuttujat

Blogi on ollut hiljainen, koska kulunut kevät on kulkenut kaikinpuolin hyvin, mutta monella tapaa vasten odotuksia. Nyt kuitenkin ymmärrän, kuinka moni on kuvannut häävuoden olevan erityinen – ja stressittömän oloisista valmisteluistaan huolimatta osiltaan erityisen raskas. Varsinkin jos samanaikaisesti muilla elämän osa-alueilla ilmenee yllättäviä muuttujia. Vakaa pyrkimys on kuitenkin tästä eteenpäin tarttua näppäimistöön säännöllisesti ja monta ajatustakin – myös minulle osoitettuja toiveaiheita – on jo puoliksi blogitekstiksi pureskeltuna.

KUN ELÄMÄ YLLÄTTÄÄ VALITUILLA RATKAISUILLA VOI OLLA KAUASKANTOISET VAIKUTUKSET

Tunnistaako joku muu vastaavaa? Jonkun uuden tai erityisen tärkeän äärellä suunnitelmat ovat suuria ja toteutuskin pitkälle pohdittu, kunnes tapahtuu jotain. Elämä. Ja yhtäkkiä asiat eivät menekään niin kuin niiden ajatteli. Aikaisemmin olisin itsepintaisesti painanut eteenpäin niin pitkään, että pahin selätetään tai puhti loppuu. Psykologin ammatti on onnekseni jalkauttanut vaadittua viisautta myös vastaanottotyön ulkopuolelle. Eteenpäin pyrkimisen sijaan itsellensä antaa herkemmin tilaa tilanteen tarkasteluun ja uuden suunnan valintaan. Tällaisina hetkinä keskityn myös aiempaa herkemmin siihen mikä tuntuu erityisen hyvältä sen sijaan, että pyrkisin siihen mikä tuntuu kaikista järkevimmältä. Hämmästyksekseni juuri ne hyvät jutut ovatkin usein johtaneet kaikista järkevimpiin lopputuloksiin. Eikä tällä strategialla puhti ole loppunut kertaakaan. Toki hyvän rinnalla tulee usein myös jonkin verran välttämätöntä vastavoimaa. Minulle se on tarkoittanut sellaisista velvotteista irrottautumista, joita ei voi vaurioitta jättää vaille huomiota.

YLLÄTTÄVISSÄ TILANTEISSA LUOPUMISELLA JA LUOVUTTAMISELLA ON VISSI ERO

Irrottautuminen ja irtipäästäminen on usein haastavinta silloin, kun se on myös jollain tapaa välttämättömyys. Harvoin kun seuraukset näkee ennen kuin uskaltaa ottaa vastaan sen, mihin suuntaan päätös irrottautumisesta kulloinkin ohjaa. Vapaaehtoisella luopumisella ja luovuttamisella on kuitenkin vissi ero silloin, kun puhutaan välttämättömistä suunnan muutoksista. Oli kyse sitten hetkellisistä tekijöistä tai kauaskantoisista elämänkäänteistä.

Luopuminen on minulle kykyä luovia yllättävissäkin tilanteissa kokonaistilanteeseen keskittyen, resilienssinä. Luovuttamisen kokemus epäonnistumisen tunteelta suojautumisena kiinnittymällä tilanteen keskeisimpiin kynnyksiin tai haluun ylittää ne pikimmiten  – usein kohtuuttomastikin omiin periaatteisiin nojautuen. Hyvästä suunnitelmasta luopuminen tai sen edistämisen estyminen kun usein tuo mukanaan myös väistämöttämän harmin tunteen. Joskus on myös vaikea erottaa tilanteet, jolloin kannattaa vain itsepintaisesti jatkaa tilanteista, joissa kannattavinta on pohtia kulkusuuntaansa uudelleen. Yleisesti määriteltynä yhä uudelleen toistuvien tai täysin yllättävien häiriötilanteiden ja elämänmuuttujien äärellä pysähtymisellä ja uudenlaisten etenemismahdollisuuksien etsimisellä voittaa todennäköisesti eniten.

Yleensä mukautuminen yllättäviin tilanteisiin niiden läpi sinnittelemisen sijaan lisää ennakointimahdollisuuksia muiden mahdollisten eteen tulevien muuttujien osalta. Jostain luopuminen luo usein tilaa tarttua asioihin uudelleen, entistä pitävämmällä otteella.

Siksi toivon, että kesää kohti olisi nyt ainakin omalla kohdallani tasaisempi kulkea, joka myös blogi päivittyy aktiivisemmin.

Hyvää alkavaa viikkoa maailmanmestarikansa,

Linda

Lue myös: Kuinka kesyttää arki